2023 AVA Muusika
1.Zula (Sooäär)
2.Always alive (Sooäär)
3.Listening to the night sky (Sooäär)
4.Mia (Yaralyan)
5.Old dance (Sooäär)
6.New costume (Sooäär)
7.Tsakhik em khakhel (trad., arr. Yaralyan)
8.Waltz in Kadriorg (Sooäär)
Jaak Sooäär (guitar), Ara Yaralyan (double bass), Markku Ounaskari (drums).
Recorded by Peeter Salmela on 9-11 September 2022
Mixed by Johannes Lundgren
Mastered by Teet Kehlmann
Vuonna 2016 perustettu trio Sooäär/Yaralyan/Ounaskari valittiin Eestissä vuoden 2022 jazzyhtyeeksi. Yhtyeen muusikot ovat eestiläinen kitaristi Jaak Sooäär, armenialaislähtöinen basisti Ara Yaralyan ja meidän oma Markku Ounaskarimme. Käsillä on trion kolmas yhteinen levytys, A shooting star ilmestyi vuonna 2018 ja Goodbye July vuonna 2020, molemmat saksalaisella O-Tone Music -levymerkillä.
Yhteistyökumppanit kertovat aina muusikostakin jotain, joten kerrataan hieman keiden kanssa soittajat ovat muualla touhunneet. Sooäär on soittanut mm. Ray Andersonin, Han Benninkin, Vladimir Tarasovin, Dave Liebmanin, Will Calhounin ja Anders Jorminin kannssa. Yaralyanin kumppaneita ovat olleet mm. Ingrid Jensen ja Vardan Ovsepian sekä Suomesta Verneri Pohjola ja Kari Ikonen. Ounaskarin kohdalla palstatila ei riitä kuin raapaisuun, joten mainitaan tällä kertaa ulkoisilta mailta vaikka nimet Trygve Seim, Arve Henriksen, Anders Jormin, Mats Eilertsen, Lena Willemark ja Nils Petter Molvaer.
Trion kolmoslevy pitää sisällään lähinnä Sooäärin säveltämää musiikkia. Yaralyan on säveltänyt yhden teoksista ja lisäksi sovittanut levylle armenialaisen perinnesävelmän. Kokonaisuus on jäntevä ja hallittu, ja kestää äkkivaihtelut tummavireisten balladikuvaelmien ja energisten grooverykäisyjen välillä.
En ihmettele että Zula on valittu sekä avauskappaleeksi että albumin nimeksi, niin upeasti se johdattelee Jaak Sooäär Trion maailman lyyriselle laidalle. Tällä olennaisella sektorillaan trio on vahvasti ilmaiseva ja läsnä, musiikki on pelkistettyä, vähäeleistä, keskittynyttä, herkkää ja hiljaista. Ja kappaleen kertoileva ote saa selityksensä, kun tietää että sävellys on saanut innoituksensa puolalaisen Pawel Pawlikowskin palkitun Cold war -elokuvan (2018) päähenkilöstä.
Always alive on heti perään toista laitaa, tiukkaa, tiivistä ja energistä rypistystä, jossa Ounaskarin rytmittelyt ja Yaralyanin groove innostavat Sooääriä lentoon. Sooäär on hyvin persoonallinen muusikko, joka soittaa levyllä usein ”rytmikitaraa” silloinkin kun on päällimmäisenä, soolot on sillloin pitkän matkaa sointusooloja, murtosoinnut ja sointukomppien rytmeillä leikittely ovat olennainen osa trion tekstuuria. Sooäär itse selittää otteen siten, että trio on tavallaan pianotrio ilman pianoa, ja kitara tavoittelee itselleen pianon laaja-alaisuutta orkestraatiossa.
Ja taas vaihdetaan laitaa, Listening to night sky on Zulan veroinen hituri, hyvin syvä tunnelmassaan, todellinen rauhoittumisen paikka. Se on teos, jonka voi soittaa myös jazz-allergikolle, kenelle tahansa tummapuheisen kauneuden ystävälle.
Yaralyanin Mia-kappaleen leppoisassa sykkeessä on pidäteltyä voimaa. Old dance on rauhallinen tempoltaan, kuulas soinniltaan. Tunnelma on upean vaivuttava, ikiaikainen lähes. New costume on suositeltava sisäänheittokappale reippaamman kitarajazzin ystäville. Tsakhik en khakhel on jälleen trion syvälle menevää tunnelmointia, joskin bassoimprovisaation jälkeinen groovevälike pääsee yllättämään. Paluu rauhaan ja kohti hiljaisuutta sinetöi upean biisin. Tallinnan Kadriorgin alueen innoittama valssi päättää levyn, Yaralyanin impro on merkittävässä roolissa ja sen jälkeen kaikki keinuu upeasti Sooäärin solistisen liihoittelun alla.
Markku Ounaskari ei tällä(kään) levyllä tunge itseään väkisin esille. Päätöskappaleen lopun lyhyet purskahdukset ovat liki ainoita hetkiä, jolloin rumpali nousee kuulokuvassa muiden yli. Vaan eipä tarvitse isotella, jos tekee näin musikaalista ja vahvan kokonaisnäkemyksen leimaamaa työtä. Ounaskarin rytmitaide on kuin oma mikromaailmansa Jaak Sooäär trion maailmassa.
