2019 AHQ02
1.Under ice
2.When you left
3.Kuohu
4.Halla
5.Frost
6.Stone skipping
7.They’ll follow
8.Lonely cranes
9.Expectations
10.Stalactite
Music by Aurora Hentunen (5 co-written by Veli-Matti Silanterä), arranged by Aurora Hentunen Quartet.
Aurora Hentunen (piano, keys, voice), Joona Kilponen (trumpet), Veli-Matti Silanterä (double bass, electric bass), Ville Luukkonen (drums, percussion), Max Zenger (alto saxophone), Ukko Heinonen (tenor saxophone), Luka Batista (guitar, electronics).
Produced by Aurora Hentunen
Recorded 2/2019 at E Studio, Sipoo, Finland
Sound engineering: Jouko Lavonen
Post-production: Branislav Vlaisavljevic, Aurora Hentunen
Mixing: Chris Weeda
Mastering: Jaakko Viitalähde at Virtalähde Mastering
Viime vuonna ilmestyi Aurora Hentusen upea debyttilevy Second spring, ja nyt meno jatkuu Frost-levyllä samalla äärimmäisen korkealla tasolla.
Perusryhmä levyllä on täsmälleen ennallaan, eli mukana ovat edelleen Hentusen keikkailevaan kvartettiin kuuluvat trumpetisti Joona Kilponen, basisti Veli-Matti Silanterä ja rumpali Ville Luukkonen. Esikoisen tavoin nytkin on sessioihin kutsuttu vierailijoita, tällä kertaa alttosaksofonia soittava Max Zenger, tenorisaksofonisti Ukko Hirvonen ja kitaraa ynnä elektroniikan osaamista tarjoava Luka Batista. Saksofonistit tekevät improillaan erityisen vahvan säväyksen parissa kolmessa kappaleessa, siinä missä muutama lyhyt, elektronisesti muokattu ”välisoitto” rytmittää kokonaisuutta.
Vieraille siis kiitos, mutta on kuitenkin korostettava millainen merkitys peruskvartetin pitkäjänteisellä kehittämisellä on Hentusen säveltäjyyden ja muusikkouden kannalta. Nelikon yhdessä luoma soundi on ainutlaatuinen, ilmavuudessaan ja orgaanisuudessaan hyvin tunnistettava.
Ja aivan kuten debyytin kohdalla tuli todettua, Hentusen vahvuutena on jotakin hyvin erityistä: hän kykenee yhdistämään melodisen selkeyden ja helppotajuisuuden rakenteellisesti monipuolisiin ja rikkaisiin kokonaisuuksiin. Musiikki on koko ajan helposti lähestyttävää, mutta se kehittyy ja kasvaa, pitää otteessaan, luo vahvoja tunnelmia. Samalla sävelletyn ja improvisoidun suhde on levyllä ihanteellinen.
Peruskvartettiin tuo värejä Silanterän vuorottelu akustisen ja sähköisen basson välillä, Hentusen sanattoman laulun pilkahtelu tuolla täällä ja syntikan yllättävä murtautuminen pinnalle Expectations-kappaleessa. Joona Kilposen trumpetti nousee levyllä hyvin tärkeäksi tarinankertojaksi Hentusen pianon rinnalle, sen puhe on usein hyvin lämmintä ja herkkääkin, Kilposen värittäminen ja soundinhallinta on kauttaaltaan mestarillista.
Aurora Hentusen musiikissa lyyrinen vire kohtaa groovet aivan ainutlaatuisella tavalla. Pohjoista klangiakin sopii ihastella, siitä levyn nimikappale on unohtumaton esimerkki.
