Strandberg Project: Progressive construction

2157
lukukertaa
Cover art and graphic design by Kimmo Heikkilä.

2018 Seacrest SCR-1019

1.The searcher’s prelude (Gustavson)
2.The searcher (Strandberg)
3.Under construction (Strandberg)
4.Freedom and honor (Gustavson)
5.Wizard samba (Virtanen)
6.Busy weekend (Strindberg & Zenger)
7.Let’s get started (Strandberg)
8.Freedom and honour – part II (Gustavson)
9.Chilin (Virtanen)
10.Let’s get started – live (Strandberg)
11.Love trusts (Gustavson)
12.The searcher’s departure (Gustavson)

Jan-Olof Strandberg (bass, keyboards), Jartsa Karvonen (drums, percussion), Jukka Gustavson (organ, keyboards), Sami Virtanen (guitar, keyboards).

+ William Suvanne (tenor sax, flute)
+ Felix Zenger (beatbox)
+ Tatu Turpeinen (programming, keyboards)
+ 10: Perttu Sirén (claps & samples)

Arvio: 4 tähteä

 

Basisti Jan-Olof Stranbergin vetämä Strandberg Project toimii vaihtelevin painotuksin progressiivisen rockin, jazzrockfuusion ja funkin muodostamassa kolmiossa. ”Edistyksellinen rakennelma” on uuden, lähinnä instrumentaalimusiikkia sisältävän levyn nimi. Kun bändissä on Jukka Gustavsonin tasoinen laulaja, täytyy tuo instrumentaalisuus erikseen antaa anteeksi, pääseehän Jukan laulua sentään muissa yhteyksissä vielä runsaasti kuulemaan. Tämän levyn ainoa laulubiisi on Love trusts, joka luo levylle oman sykähdyttävän pienoismaailmansa.

Levyn säveltäjiä ovat Strandbergin ohella kitaristi Sami Virtanen ja urkuja soittava Gustavson. Näiden kolmen lisäksi ydinbändiin kuuluu rumpali Jartsa Karvonen, ja isossa roolissa on myös vieraileva saksofonisti William Suvanne. Muista vieraista säkenöivimmän panoksen antaa beatboksaaja Felix Zenger, joka saa Busy weekend -biisissä Strandbergin kanssa kahdestaan hurjan rymäkän aikaiseksi.

Progressive construction on vaihteleva kokonaisuus, jossa biisejä ei turhaan venytellä. Muutamat pidemmät vedot saavat mittaa hyvin perustelluista sooloista. Merkittävässä roolissa ovat Strandbergin bassot, nauhallinen ja nauhatonkin muutaman biisin verran.

Siellä täällä kiipparimatot menevät makuuni turhan synteettisiksi, mutta Virtasen säröinen kitara ja Suvanteen saksofoni tuovat elämänmakua. Sitä tuovat tietysti myös Gustavsonin laulu ja Strandbergin moninaiset bassot, jotka yltävät herkästä maalailusta ärhäkkään funkkaukseen.

Kokonaisuudessaan Construction on nätti rakennelma, hyppelehtivässä vaihtelevuudessaan sittenkin arkkitehtonisesti toimiva juttu. Iskevät funkpoljennot vuorottelevat suvantopaikkojan kanssa, bändin rakentamat tilat vuoroin energisoivat, vuoroin rauhoittavat.