Kotimaisen jazzalan merkittävimmät tunnustukset jaettiin Tampereella 30. lokakuuta. Jazzliitto myönsi Yrjö-palkinnon saksofonisti Pauli Lyytiselle, Andania-elämäntyöpalkinnon Dallapé-orkesterille ja nuorelle muusikolle myönnettävän Taimi-palkinnon saksofonisti Oona Mattssonille. Ylen jakaman Varjo-Yrjö-tunnustuksen sai Jazzkerho -76, Joensuu ry.
60 vuotta sitten perustettu Suomen Jazzliitto on jakanut Yrjö-palkintoa ansioituneille suomalaisille jazzmuusikoille vuodesta 1967 lähtien. Tänä vuonna palkinnon sai saksofonisti Pauli Lyytinen.
– Pauli Lyytinen on neljännesvuosisadan kestäneellä urallaan raivannut kotimaiselle jazzille uusia alueita ja luonut kiinnostavia musiikillisia maailmoja tinkimättömällä rajojen rikkomisellaan, kuvailee Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin jäsen Janne Tarmio tunnustuksen perusteita.
– Elektroakustiset sooloprojektit ja työskentely useiden pienkokoonpanojen kanssa ovat rakentaneet musiikillisen perinnön, joka elää ajassa ja on samalla ajaton, Tarmio jatkaa.
– Elektroakustiset sooloprojektit ja työskentely useiden pienkokoonpanojen kanssa ovat rakentaneet musiikillisen perinnön, joka elää ajassa ja on samalla ajaton, Tarmio jatkaa.
Pauli Lyytinen tunnetaan omaleimaisena saksofonistina, multi-instrumentalistina, improvisoijana ja säveltäjänä, jonka musiikki liikkuu ennakkoluulottomasti rytmi- ja taidemusiikin rajapinnoilla. Lukuisten ja usein monikansallisten yhtyeidensä kantavana voimana toimiva Lyytinen on julkaissut yli 30 albumia ja esiintynyt sadoilla festivaaleilla ja klubeilla 35 maassa. Hänen aktiivisiin kokoonpanoihinsa kuuluvat muun muassa Pauli Lyytinen Solo, Pauli Lyytinen Rabbit Hole ja Elifantree sekä yhteistyö saamelaisrunoilija ja -muusikko Niillas Holmbergin kanssa. Lyytisen sooloalbumi Lehto/Korpi palkittiin vuoden 2024 Jazz-Emmalla, ja Holmbergin kanssa tehty Naarattu laulu oli vuonna 2026 Teosto-palkintoehdokkaana.
Palkinnonjaon jälkeen koettiin Yrjö-palkitun Pauli Lyytisen uuden yhtyeen, Pauli Lyytinen & Markku Ounaskari, maailmanensi-ilta. Lyytinen on soittanut rumpali Markku Ounaskarin kanssa erilaisissa kokoonpanoissa vuodesta 2010 lähtien. Pitkään kypsynyt yhteistyö on nyt johtanut myös duon esikoisalbumiin, jonka äänitykset ovat valmistuneet. Saksofonin ja rumpujen vuoropuhelu ulottuu minimalistisista kuiskauksista voimakkaisiin äänimaisemiin.
Palkintopuheessaan Lyytinen iloitsi jazzin monimuotoisuudesta ja alan yhteisöllisyydestä:
– Jazz on uskomattoman kirjava kukkaketo, jossa samasta maaperästä nousee toinen toistaan ihmeellisempiä kasveja. Olen etuoikeutettu saadessani olla osa tätä avointa, toinen toisiaan tukevaa ja kukoistavaa jazzyhteisöä. Tietäen Yrjö-palkinnon saajien häikäisevän listan, olen valtavan otettu ja kiitollinen saadessani tällaisen kunnianosoituksen.
– Jazz on uskomattoman kirjava kukkaketo, jossa samasta maaperästä nousee toinen toistaan ihmeellisempiä kasveja. Olen etuoikeutettu saadessani olla osa tätä avointa, toinen toisiaan tukevaa ja kukoistavaa jazzyhteisöä. Tietäen Yrjö-palkinnon saajien häikäisevän listan, olen valtavan otettu ja kiitollinen saadessani tällaisen kunnianosoituksen.
YRJÖ-TEOKSENA KUVATAITEILIJA MARI HALLAPURON METSÄ JA YÖ
Yrjö-palkinto on vuosittain vaihtuvan taiteilijan teos. Tänä vuonna palkintoteos on kuvataiteilija ja taidegraafikko Mari Hallapuron Metsä ja yö (mezzotinto, 2026). Pauli Lyytiselle luodussa teoksessa metsän keskellä loistaa outo, kiehtova valo.
– Pauli Lyytisen tuotantoa kuunnellessani ilahduin huomatessani, mistä inspiraatio hänen teoksiinsa kumpuaa. Kuvataiteilijana koin yhteyttä yhteisen tematiikan äärellä: tulkitsemme molemmat luontoa ja maisemaa, mutta eri keinoin ja työvälinein. Ajattelin Lyytisen musiikin kulkevan äänenä maisemassa, piiloutuvan välillä puiden taakse ja kieppuvan valon ympärillä. Metsämaisema kaikkine kerroksineen on jatkuvasti täynnä uutta löydettävää ja tulkittavaa, Hallapuro kertoo.
– Pauli Lyytisen tuotantoa kuunnellessani ilahduin huomatessani, mistä inspiraatio hänen teoksiinsa kumpuaa. Kuvataiteilijana koin yhteyttä yhteisen tematiikan äärellä: tulkitsemme molemmat luontoa ja maisemaa, mutta eri keinoin ja työvälinein. Ajattelin Lyytisen musiikin kulkevan äänenä maisemassa, piiloutuvan välillä puiden taakse ja kieppuvan valon ympärillä. Metsämaisema kaikkine kerroksineen on jatkuvasti täynnä uutta löydettävää ja tulkittavaa, Hallapuro kertoo.
Mari Hallapuro on vuonna 2012 Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi valmistunut kuvataiteilija ja taidegraafikko. Hallapurolle myönnettiin vuonna 2025 William Thuring -nimikkopalkinto taiteellisista ansioistaan. Hänen teoksiaan on muun muassa Valtion taidekokoelmassa, Helsingin taidemuseon kokoelmassa sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmassa.
ANDANIA-ELÄMÄNTYÖPALKINTO DALLAPÉ-ORKESTERILLE
Jazzliitto on myöntänyt vuodesta 1988 lähtien harkinnanvaraista Andania-palkintoa pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi. Palkinto on saanut nimensä Andania-laivasta, jonka katsotaan symbolisesti tuoneen jazzin Suomeen vuonna 1926 eli tasan sata vuotta sitten. Tänä vuonna tunnustuksen sai Dallapé-orkesteri, ja sen vastaanotti orkesterin johtaja ja laulusolisti Juha Hostikka.
Vuonna 1925 perustettu Dallapé on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut viihdeorkesteri. Vuosikymmenten varrella orkesteri on tehnyt lukuisista suomalaisten lauluntekijöiden sävellyksistä ikivihreitä ja tuonut myös aikansa kansainväliset suurhitit suomalaisyleisön ulottuville.
– Dallapé on ollut mukana rakentamassa suomalaisen jazz- ja rytmimusiikin historiaa orkesterin alkuajoista lähtien. Dallapén musiikki on tuonut jazzvaikutteet osaksi suomalaista musiikkikulttuuria ja luonut pohjaa myös myöhemmälle kotimaiselle jazz- ja big band -perinteelle. Jazz Suomi 100 -juhlavuonna on erityisen hienoa palkita edelleen toiminnassa oleva orkesteri, jonka oma historia ulottuu yli sadan vuoden taakse, kuvailee Henriika Steidel-Luoto Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin perusteita.
– Dallapé on ollut mukana rakentamassa suomalaisen jazz- ja rytmimusiikin historiaa orkesterin alkuajoista lähtien. Dallapén musiikki on tuonut jazzvaikutteet osaksi suomalaista musiikkikulttuuria ja luonut pohjaa myös myöhemmälle kotimaiselle jazz- ja big band -perinteelle. Jazz Suomi 100 -juhlavuonna on erityisen hienoa palkita edelleen toiminnassa oleva orkesteri, jonka oma historia ulottuu yli sadan vuoden taakse, kuvailee Henriika Steidel-Luoto Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin perusteita.
JAZZLIITON TAIMI-PALKINTO SAKSOFONISTI OONA MATTSSONILLE
Jazzliiton vuotuinen Taimi-palkinto myönnetään nuorelle muusikolle, joka kehittää intohimoisesti omaa musiikillista ilmaisuaan. Palkinnolla Jazzliitto haluaa kannustaa nuoria oman äänen rohkeaan etsimiseen ja esille tuomiseen. Palkintoon kuuluu esiintymismahdollisuus kolmella kotimaisella jazzfestivaalilla: vuonna 2027 Pori Jazzissa, Turku Sea Jazzissa ja Jazz-Espassa. Järjestyksessään neljäs Taimi-palkinto myönnettiin saksofonisti Oona Mattssonille.
– Oona Mattsson on noussut nopeasti Suomen jazztaivaalle perinnetietoisella osaamisellaan ja omalla persoonallisella äänellään. Mattsson esiintyy monipuolisesti erilaisissa kokoonpanoissa big bandeistä New3-trioon. Hänen ilmaisuvoimaista musisointiaan voi ihailla myös useilla Instagram-videoilla, joissa hän jammailee esimerkiksi saksofonistitähti Melissa Aldanan kanssa, kertoo Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin jäsen Jari Perkiömäki.
– Oona Mattsson on noussut nopeasti Suomen jazztaivaalle perinnetietoisella osaamisellaan ja omalla persoonallisella äänellään. Mattsson esiintyy monipuolisesti erilaisissa kokoonpanoissa big bandeistä New3-trioon. Hänen ilmaisuvoimaista musisointiaan voi ihailla myös useilla Instagram-videoilla, joissa hän jammailee esimerkiksi saksofonistitähti Melissa Aldanan kanssa, kertoo Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin jäsen Jari Perkiömäki.
YLEN VARJO-YRJÖ JAZZKERHO -76, JOENSUU RY:LLE
Yleisradion Jazzradion myöntämän Varjo-Yrjö-tunnustuksen jazzkulttuurin edistämisestä sai Jazzkerho -76, Joensuu ry. Tunnustuksen vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Jari Lappalainen. 50-vuotisjuhliaan viettävä Jazzkerho -76 on edistänyt jazzmusiikkia ja toiminut jazzmuusikoiden sekä jazzinharrastajien yhteiselimenä Pohjois-Karjalassa jo puolen vuosisadan ajan. Konserttien lisäksi yhdistyksen toimintaan ovat kuuluneet muun muassa Koli Jazz -festivaali sekä jazzkulttuuria esittelevät ”soivat luennot”.
Tunnustukset jaettiin Tampereella Tullikamarin Pakkahuoneella 30.10.2026. Tilaisuus ja Pauli Lyytisen ja Markku Ounaskarin konsertti olivat osa Jazz Suomi 100 -juhlavuoden, Suomen Jazzliiton Valtakunnallisten Jazzpäivien sekä Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoa.
