Raoul Björkenheim Triad: Beyond
2017 Eclipse Music ECD-201746
1.Act of will (Björkenheim)
2.Move on (Björkenheim)
3.Defiance (Björkenheim, Rauhala, Heikinheimo)
4.Petals (Björkenheim, Rauhala, Heikinheimo)
5.Katarsis (Björkenheim)
6.Beyond (Björkenheim, Rauhala, Heikinheimo)
7.Arise (Björkenheim)
8.Blunt stunt (Björkenheim, Rauhala, Heikinheimo)
9.The rain is over (Björkenheim, Rauhala, Heikinheimo ; includes an excerpt of Harold Arlen’s Over the rainbow)
Raoul Björkenheim (g), Ville Rauhala (b), Ilmari Heikinheimo (dr, perc).
Produced by Markus Kärki & Raoul Björkenheim
Recorded 10/2016 by Markus Kärki at Magnusborg Studio, Porvoo
Mixed by Markus Kärki at Finnvox Studio, Helsinki
Mastered by Pauli Saastamoinen
Pitkän New Yorkin kauden jälkeen kitaristi Raoul Björkenheim on asettunut jälleen vakituisemmin Suomeen, ja hienoa jälkeä syntyy nyt nuorempien muusikoiden kanssa. Tähän mennessä mielenkiitoisinta antia on ollut Ecstasy-yhtyeen työ, ja onhan tuo nyt melkoinen superyhtye kun mukana ovat Pauli Lyytinen, Jori Huhtala ja Markku Ounaskari.
Kahden Ecstasy-levyn jälkeen on Triad-ryhmän vuoro. Etenkin free-ympyröissä kunnostautunut Ilmari Heikinheimo rumpaloi, ja basismista vastaa Tampereen loistokas monipuolisuusihme Ville Rauhala.
Björkenheimille ja Heikinheimolle on yhteistä jäsenyys Sound & Fury -perheessä. Björkenheim oli Edward Vesalan matkassa vuosina 1983-87, Heikinheimo liittyi ryhmään kun se aktivoitui uudelleen vuonna 2010, 11 vuotta Vesalan kuoleman jälkeen. Ja vaikka Triad on omaperäinen yhtye, voisin väittää, etteivät Vesalan Sound & Fury -estetiikkaan mieltyneet tähän levyyn pety.
Björkenheim ei ole mikään lyyrikko ja kaunosielu, vaan ymmärtää raa’an ja rosoisen päälle. Sähkökitaran soundissa on usein rujoa säröä, ja kitaran jousisoitto lisää vielä hälyn ja roiskeäänien määrää. Levyn mittaan soundillista varianssia on kuitenkin kiitettävästi.
Rauhala ja Heikinheimo tekevät erinomaista työtä, yhtye on hyvin keskittynyt ja kasassa. Triad ei ole mikään yhden tunnelman ihme, vaan se yltää raivokkuudesta rauhaan. Vapaarytmisyys ja groovet, roiskimiset ja tila-avaruuden syvästi musikaalinen kunnioitus vuorottelevat taiten dramatisoidussa näytelmässä.
Levyn kokonaismitta jää alle 40 minuutin, ja yhdeksällä kappaleella se tarkoittaa hyvinkin nasevia kestoja. Monen biisin jälkee jää nälkäinen olo. Aineksia venyttelyyn keikoilla löytyy runsain mitoin, mutta levyllä tämä ratkaisu oikeuttaa itsensä.
