Paavola, Jussi: Do it and finish

1652
lukukertaa

Jussi Paavola Paris Quintet: Do it and finish
2011 Paavola YOUCD-01

1.No answer
2.Five and three
3.Do it and finish
4.Traces from different places
5.Loneliness and me
6.Pionivalssi
7.Tina with two eyes

All songs composed and arranged by Jussi Paavola.

Jussi Paavola (sax, fl), Renaud Gensane (tp), Tony Paeleman (p), Nicolas Moreaux (b), Donald Kontomanou (dr).

Produced by Jussi Paavola
Recorded 9/2009 by Thomas Vingtrinier at Studio Sequenza, Montreuil, France
Mixed by Teemu Hammaren
Mastered by Colm O’Rourke

Arvio: 4 tähteä

Rentoa svengijazzia jazzin vuolaasta valtavirrasta. Saksofonisti Jussi Paavola on laatinut pariisilaisilleen mukavaa soitettavaa, ja sovittanut mukaan sen verran yksityiskohtia ettei kyse ole vain teema ja soolot -paketista.

Biiseissä on siis rutkasti sävellyksellistä itua, mutta toki samalla soolot seuraavat toisiaan, onhan jazz aina improvisoinnin taidetta. Liiderin lisäksi trumpetisti Renaud Gensane ja pianisti Tony Paeleman saavat ansaitusti tilaa.

Jos tyylillisesti ollaan keskitietä, on tahtikin enimmäkseen keskitempoista, jollei sitten rauhallisempaa. Kiivaimpien tempojen puuttuminen tuo ajeluun vähän tuollaista tasaisen köröttelyn tuntua.

Traces from different places on hieman keskivertoa rauhallisempi, vaikkei ihan balladiksi laannukaan. Sen tunnelmat vetoavat: hempeä sähköpiano, trumpetin ja saksofonin nätit maalailut, ja koko ryhmän tunteellinen balanssi ovat kohdillaan. Sama erittäin hallittu fiilistely jatkuu Loneliness and me -kappaleessa. Vauhdikkaammissa vedoissa tehoaa juuri tuo rentous ja pakottomuus, ja näistä syntyvä svengin irtonaisuus.

Saksofonistina Jussi Paavola välttelee ylilyöntejä. Virtuoosirevittely on kaukana, keskiössä on hyvin vahva, keskittynyt ja intiimi tunneilmaisu. Soitossa on jazzin kannalta hyvin klassista otetta, se on tyylikästä ja muhevaa yhtä aikaa.

Hienosti soiva levy on täynnään musiikkia, joka kykenee yhdistämään jazzin eri sukupolvia. Tätä voi soittaa huoleti vasta-alkajalle, mutta myös vanhat parrat, jazzpureman joskus ammoin 50-luvulla saaneet, löytävät tästä tuoretta diggailtavaa.