2010 Eclipse Music ECD-201007
1.Under ground (Elifantree)
2.Heartache (Egecioglu)
3.Elephant hunt (Rönkkö)
4.Rädda hjärtat (Egecioglu)
5.Trees (Egecioglu)
6.Jag kan inte öva (Egecioglu)
7.Missa inte bussen (Egecioglu)
8.All around person (Egecioglu)
9.Confused (Lyytinen, Egecioglu)
Anni Elif Egecioglu (voc, vc, glockenspiel), Pauli Lyytinen (ts, b-s, glockenspiel, harmonium), Tatu Rönkkö (dr, perc).
+ 4: Miikkael Anttila (tu)
Produced and arranged by Elifantree
Recorded, mixed and co-produced by Kimmo Antikainen
Recorded 10/2009 at Mankku Studios, Porvoo and 12/2009 at Kallio-Kuninkala
Mixed at Seasound Studios, Helsinki
Mastered by Markku Veijonsuo at Varistoteles Studios
Vilvoittava luovuuden tuulahdus puhaltaa Elifantreen mukana Suomen jazzkentille.
Pieni, kovin suppealta tuntuva kokoonpano osoittaa ettei koolla ole mitään merkitystä, vaan sillä miten soittovehkeitään käyttää.
Elifantree-kolmikon luoma sointimaailma on ainutlaatuinen, kun käytössä ovat sello, saksofonit, harmooni, kellopelit ja lyömäsoittimet.
Oma omituisuutensa syntyy jo siitä että Pauli Lyytinen käyttää toistuvasti saksofoniaan komppisoittimena, riffitellen Anni Elif Egecioglun laulun taustoittajana.
Elifantreen musiikki on lievästi sanottuna vaihtelevaa. Se pursuaa noita riffejä, katkelmallisuutta, laulelmaa, avantgardea, leikillisyyttä, iloista improvisaatiota, kauniita lyyrisiä tuulahduksia ja vaikka mitä. Elifantree on harvinaisen vaikeasti ennustettava yhtye, koskaan ei tiedä mitä kulman takana tulee vastaan.
Kahdella kielellä, englanniksi ja ruotsiksi enimmäkseen omia tekstejään (ja sävelmiään myös) tulkitseva Egecioglu on tuikiharvinainen laulaja, niin herkkä toisella laidalla, niin vahva toisella. Äänialaa riittää, ja karismaa. Kokeellisemmat tekniikatkaan eivät ole itsetarkoitus, vaan trion musisoinnin luonteva osa.
Lyytisen ja Egecioglun soittamat kellopelit bändin SE soitin. Perusolemuksellaan nämä instrumentit tuovat naivistista leikillisyyttä, ja samalla osoittavat muusikoiden luovan kapasiteetin kun noin rajoittuneen soittimen pohjalle pystyy rakentamaan huimia sfäärejä. Tässä mielessä kuningasbiisi on levyn päättävä Confused, jonka itsepintainen kellopeliostinato näkee mielettömän muutoksen ympärillään kun mystisestä alkuhämärästä päädytään lopulta yhtyeen hurjaan voimasoittoon.
Edellä on mainittu vain Elifantreen melodisharmoninen johtokaksikko. Aivan yhtä suuri merkitys on trion rytmipäälliköllä, sillä vikkeläkäänteinen musiikki suorastaan vaatii loistavan rumpalin. Tatu Rönkkö on Love & trees -levyllä juuri sellainen, loistava!
