2005 ECM Records ECM 1918 9870377
Cover photos: Klaus Auderer ; Design: Sascha Kleis.
1.Avian Kingdom (Haarla)
2.Barcarole (Haarla)
3.With thanksgiving (Haarla)
4.Time for recollection (Haarla)
5.On a crest of a wave (Haarla)
6.Waterworn rocks (Haarla)
7.Veil of mist (Haarla, Seim, Eick, Christensen)
8.Light in the sadness (Haarla)
9.A singing water nymph (Haarla, Seim)
10.Yarra, yarra… (Haarla)
11.Northbound… (Haarla)
Iro Haarla (p, harp), Trygve Seim (sax), Mathias Eick (tp), Uffe Krokfors (b), Jon Christensen (dr)
Recorded at Rainbow Studio, Oslo, 9/2004
Engineer: Jan Erik Kongshaug
Produced by Manfred Eicher
Norja on yksi Manfred Eicherin ECM-levymerkin keskeisiä maita, ja tämänkin levyn muusikoista kolme on norjalaisia. Ja tietysti levy on myös äänitetty ECM.n kantastudiossa Oslossa. Jan Erik Kongshaug ja Rainbow Studio on se yhdistelmä, joka takaa sen oikean ECM-soundin.
Se soundi on pohjoinen, ja sama suunta on Iro Haarlalla tällä levyllä. Haarla on pitkästä aikaa uusi suomalaisnimi Eicherin tallissa. Tai uusi ja uusi, sillä sekä Haarla että tämän levyn toinen suomalaisnimi, basisti Uffe Krokfors olivat mukana jo Edward Vesalan ECM-levyillä 90-luvulla.
Haarla on pitänyt hienosti yllä edesmenneen puolisonsa perintöä esimerkiksi viime kesän projektilla, jossa tulkittiin uusiksi Vesalan säveltämiä tangoja. Tärkeintä on kuitenkin Haarlan sävellystyö, joka seisoo omilla jaloillaan, ja nousee jatkuvasti arvossa suomalaisen nykymusiikin kentällä.
Tälläkin levyllä Haarlan mietteliään hitaat, hymnimäiset linjat tenhoavat. Trumpetisti Mathias Eick ja saksofonisti Trygve Seim soittavat molemmat juuri oikeilla soundeilla, riisutusti, pelkistetysti ja väräjävän kauniisti. Iro Haarla luo harpulla ja pianolla herkästi kimmeltelevät pohjat puhaltajille, ja saa sävykkääseen värittelyyn oivallista apua Uffe Krokforsilta ja rumpali Jon Christenseniltä.
Puhaltajien hallitsevuudesta huolimatta hienoja ovat myös ne hetket, jolloin äänessä on vain pianotrio. Haarlan soitto on suggeroivan vangitsevaa.
Surumusiikilta usein maistuva Northbound pysäyttää. Tunnelmissa ei ole kuitenkaan mitään ahdistavaa, vaan surussa on valoa. Tämän jälkeen ei vähään aikaan tee mieli kuunnella joutavuuksia, tai yleensä mitään muuta musiikkia.
Haarlan jälkeen tulee hiljaisuus.
