Hämäläinen, Kalevi: First days of summer

300
lukukertaa
Photography by Sonja Behm ; Layout by Aarni Ylinen.

2020 Eclipse Music ECD-2020112
Kalevi Hämäläinen Group: First days of summer

1.Grasshopper
2.Flying desires
3.Exit 68
4.Sense of urban
5.Midnight sun
6.For better times
7.Phellooti
8.First days of summer

All compositions by Kalevi Hämäläinen.
All songs arranged by Kalevi Hämäläinen Group, except 2 arranged by Kalevi Hämäläinen Group, Aapo Heinonen and Akseli Liukkonen, 6 arranged by Kalevi Hämäläinen, Ilmari Hämäläinen and Valtteri Rouhiainen.
Nature sounds in 8 by Eemil Helin.

Kalevi Hämäläinen (piano, keyboards), Juho Koskivirta (guitar), Valtteri Rouhiainen (bass), Ilmari Hämäläinen (drums).

Produced by Kalevi Hämäläinen
Recorded 12/2018 by Leevi Kohonen at Finnvox B studio in Helsinki
Mixed by Leevi Kohonen
Mastered by Pauli Saastamoinen

Arvio: 3,5 tähteä

 

Heti alusta lähtien päällä on hyvä tempo, ja hyvä energia. Kalevi Hämäläinen Groupin musa kulkee napakasti, ja samalla se on melodista ja lähestyttävää. Kalevi Hämäläisen pianon (tai sähköpianon ja vähän syntikankin) sekä Juho Koskivirran sähkökitaran hallitsema äänimaisema huokuu ilmavuutta ja kuulautta. Samaan aikaan toisaalla rumpali Ilmari Hämäläisen ja basisti Valtteri Rouhiaisen kompissa on iskevyyttä, tehokasta painokkuutta.

Levyltä kuulee, että töitä on tehty paljon yhtenäisyyden ja kvartetin oman soundin eteen. Kaikki on huolellista ja tarkkaa, kun seikkaillaan rockjazzfuusion ja vähän progenkin tanhuvilla, nuoren yhtyeen soitannollinen toteutus on tasokas ja kypsä.

Sävellyksissä on hyvää melodista keksintää, eli tarttumapintaa löytyy kyllin. Hitusen jää vaivaamaan biisirakenteiden laatikkomaisuus, tasainen määrä saman elementin, melodianpätkän tai riffin toistelua ennen seuraavaan toistettavaan siirtymistä. Tuotahan on sekä klassisen musiikin että populaarimusiikin historia täynnään, eikä metodi tyystin tuomittava ole edelleenkään, mutta vähintään vaihtelun vuoksi toisteinen iskevyys kaipaisi rinnalleen vapaampia tuulahduksia, rakenteiden hetkittäistä pirstomista, pieniä tai suurempiakin yllätyksiä.

Improvisaatiot saavat onneksi riittävän ison ja raikastavan roolin tiukasti sovitetun materiaalin keskellä. Kalevi Hämäläisen piano nousee tietysti esille moneen otteeseen (huomattavimmin nimikappaleen pitkässä pianojohdannossa), mutta muutakin merkittävää tapahtuu. Esimerkeiksi poimittakoon tunnelmallisen Exit 68 -kappaleen lempeäsoundinen kitarasoolo, Sense of urban -biisin vinhanvikuroiva syntikkaveto tai rauhaisan Midnight sunin nätti kitaramaalailu, joka voimaantuu kohottavasti ennen finaalia.

KHG:n debyyttilevy on materiaaliltaan tasavahva, ja siten oikein hyvä käyntikortti yhtyeelle. Toivottavasti se tuo paljon keikkoja, sitten kun koronan jälkeen päästään elävää musiikkia kunnolla harjoittamaan. Kun “huolellinen” ja “tarkka” yhtye keikalla hieman rentoutuu, vapautuu ja sitä myöten energisoituu, se tulee samalla olemaan vielä piirun nyt kuultua vahvempi.