Syskofrenia: Minä

2133
lukukertaa
Kansi: Paula Markkanen, Tuomas Salo.

2018 SYF002

1.Anna mun nukkua
2.Leikitään
3.Sinusta
4.Hetki vielä
5.Kuka vaan
6.Uusi minä
7.Ole kaunis niin kuolet
8.Meillä oli kaikki
9.Jotain kaunista rumalla pohjalla

Sävellys ja sanoitus: Saga Söderström. Sovitus: Syskofrenia.

Saga Söderström (laulu, käyrätorvi), Tuomas Salo (trumpetti, flyygelitorvi), Juho Valjakka (piano), Matias Heinonen (basso), Okko Saastamoinen (rummut, perkussiot).

+ 5, 6, 8: Aarni Häkkinen (pasuuna)

Äänitys ja miksaus: Mikko Renfors
Masterointi: Eetu Seppälä

Arvio: 3,5 tähteä

 

Monilajisuus tai lajittomuus tuottaa usein tuoretta ja persoonallista jälkeä, ja näin on myös Syskofrenian kohdalla. Jännä juttu, että Syskofrenian ja Viban vahvat albumit osuivat ilmestymään samoihin aikoihin. Vissin genrettömyyden lisäksi niitä yhdistää yhtyettä johtava nuori nainen, ja nimenomaan laulaja-lauluntekijänä. Ja tämäkin vielä: kummankin yhtyeen rumpalina soittaa Okko Saastamoinen, omillaan OK:KO yhtyeen vetäjä ja pääsäveltäjä.

Syskofrenia rakentaa oman monimusiikillisen palettinsa Saga Söderströmin laulujen ympärille. Teksteissä on nokkelasti sanoitettua kepeää ja kipeää kokemista, sitä kautta ajankuvaakin, sävelissä tarttuvuutta, ja koko yhtyeen sovitustyön mukana musiikkiin on tullut monenlaista väritystä ja vaikutusta.

Anna mun nukkua on kuin Noitalinna Huraan Pikkuveljen synkkä kääntöpuoli, tuolla voi kuulla bossan keveyttä, laulelmallisuus määrittelee monia tulkintoja, ja jazzkin häivähtää siellä täällä, etenkin Juho Valjakan pianon ja puhaltiminen kautta. Söderström laulaa levyllä rauhallisesti ja selkeästi kuin nätistä perussoundistaan nautiskellen. Uusi minä on rajuudessaan selkeä poikkeus, siinä laulaja menee reteän tekstin mukana, revittelee väkevästi, venyttelee ja liu’uttelee.

Yhtyeenäkin Syskofrenia ennen kaikkea tulkitsee lauluja ja tekstejä, ehyesti ja keskittyneesti, kaikki kappaleet pysyvät tiukasti kolmen ja neljän minuutin välissä. Ei ylimääräisiä koukeroita, vaan tiivistä ja ytimekästä kerrontaa, mutta samalla kiitettävän vaihtelevaa ja rikasta musiikillisesti. Ja levy loppuu niin kuin sydänverellä tehtyjen, uskottavien laulujen kokoelman kuuluukin, sympatiaa ja empatiaa nostattaen.