2016 Fredriksson Music FRMCD016
Joonas Haavisto Trio: Oku
1.One for Jean (Haavisto)
2.Winter sleep (Haavisto)
3.Frozen (Haavisto)
4.Xibalba (Haavisto)
5.Singularity (Haavisto)
6.Chilling at Shinjuku (Haavisto)
7.Band wagon (Haavisto)
8.When I fall in love (Victor Young)
Joonas Haavisto (p), Antti Lötjönen (b), Joonas Riippa (dr).
Produced by Joonas Haavisto
Recorded and mixed by Mikko Raita
Recorded 4/2015 at Kallio Kuninkala Studios
Mastered by Jaakko Viitalähde at Virtalähde Mastering
Joonas Haavisto Trio avaa kotimaisen jazzlevyvuoden 2016 tyylikkäästi kolmannella levyllään ”oku”. Trion ensimmäinen levy ”Blue Waters” (Rockadilly Records) ilmestyi vuonna 2009 ja toinen levy ”Micro To Macro” (Fredriksson Music) vuonna 2013.
Yhtyeen kokoonpano on säilynyt samana kaikilla kolmella levyllä. Joonas Haavisto liittyy luontevasti pohjoismaisen jazzpianon perinteeseen kirkkaan selkeällä ja linjakkaalla soitollaan. Antti Lötjönen on bassollaan koko trioa kantava vankka taustavoima, mutta hän astuu monesti esille myös eturiviin hienoilla introillan ja sooloillaan. Rumpali Joonas Riippa on esiintynyt usein varsin vapaissa yhteyksissä, tuoreena esimerkkinä hänen kokeileva levynsä ”105%” (ILMA003). Haaviston triossa Riippa kuitenkin pääsee näyttämään perinteisemmän, vähillä eleillä svengaavan puolensa.
Uutuuden japaninkielinen nimi viittaa ihmisen sisäiseen tilaan, etsimiseen, syvemmälle pyrkimiseen ja uuden löytämiseen. Käsite käy mainiosti myös taiteen tekemisen tai yhtyeen kaltaisen yhteisön kasvamisen kuvaamiseen. Trio onnistuukin vakuuttamaan kuulijansa vuosia jatkuneen etsimisen ja löytämisen tuloksellisuudesta, sillä trio luo periaatteessa tutuista pianotrion elementeistä hiljaisen keskittynyttä ja yksityiskohtia myöten harkiten soitettua musiikkia.
Hillitystä yleisilmeestään huolimatta ”oku” ei suinkaan ole tasapaksu levy, vaan päinvastoin vivahteikas ja moni-ilmeinen albumi. Avausraita, Sibeliuksen juhlavuotta kunnioittava, ”One For Jean” on tummasävyinen, johdonmukaisesti kaartuva balladi. ”Winter Sleep” puolestaan jännittyy itsepintaisen bassokuvio varaan ja nimensä veroisesti hidasliikkeinen ”Frozen“ tiivistää sanottavansa vajaaseen kolmeen minuuttiin.
Välisoittona tarjotaan heleän kirkasta soolopianoa (”Singularity”) ja patoutunut energia vapautuu vihdoin levyn ainoalla vauhtiraidalla ”Band Wagon”. Haaviston sävellysten joukkoon on mahtunut vain yksi lainakappale, Victor Youngin standardi ”When I Fall In Love”, joka päättää levyn hienovaraisesti. Albumista syntyy kuulas, viileää kauneutta henkivä kokonaisuus.
