2005 DPS Records DPSCD-205
Photos: Pekka Tuppurainen ; Cover design: Aki Rissanen.
1.Blind desert (Rissanen)
2.Absence of you (Ursin)
3.Haute couture (Rissanen)
4.Joga (Björk)
5.High expectations (Rissanen)
6.Gokkuru (Rissanen)
7.Divided (Rissanen)
8.One note story (Rissanen)
9.I’m innocent (Rissanen)
10.Chorale (Rissanen)
Aki Rissanen (p, Rhodes, synt, perc, programming), Eeppi ursin (voc), Joonas Riippa (dr, perc), Verneri Pohjola (tp)
Recorded by Jani Lipponen at Studio Mimix and Aki Rissanen at Sibelius Academy, 11/2004-2/2005
Mixed by Miikka Huttunen at Neosound
Mastered by Matti Heinonen at Proaudile
Produced by Aki Rissanen
Executive producer Arto Häkkinen
Warp! -yhtyeen selkeä johtohahmo on kosketinsoittaja Aki Rissanen, joka on kahta lukuun ottamatta säveltänyt kaikki kappaleet. Toinen keskeinen tekijä on Eeppi Ursin, joka on sanoittanut kaikki omatuotantoiset kappaleet, säveltänytkin yhden, ja antaa laulullaan hengen Rissasen luomuksille.
Ursinilla on edellytyksiä pitkälle, äänessä on miellyttävä, joskaan ei vielä kovin persoonallinen sointi, joten ikä ja kokemus tuovat epäilemättä jatkossa kosolti lisää syvyyttä tulkintaan.
Mietteliäästi, laulelmallisissa merkeissä alkaa Warp! -yhtyeen debyytti. Vaikka tempot saattavat jatkossa välillä kiihtyä, tuo henki pysyy yllä lähes koko levyn ajan. Tietty varovaisuus ja visu kontrolli leimaavat kokonaisuutta. Kaikesta kuulee että yhtyettä ohjaa nyt yhden säveltäjän ja johtajan näkemys, improvisointi ei missään vaiheessa karkaa vallattomille teille. Vaikka jazzin genressä selkeästi ollaan, musiikki toteutetaan laulujen ehdoilla, kokonaisvaltaisia pikkuteoksia rakentaen.
Pientä yritystä irtiottoon löytyy siellä täällä, esimerkiksi pitkässä Haute couturessa, jossa Verneri Pohjolan trumpetti kuumenee verkkaisen aloituksen jälkeen koville kierroksille. Hyvää tekee myös Gokkurun muita kappaleita korkeampi energiataso.
Virkistävä kokeellinen välisoitto on levylle nimensä antanut One note story, joka rakentuu lähinnä pointillisesti kerrostetusta Ursinin äänestä ja trumpetin manifestista. Vakuuttava ote jatkuu I’m innocent -kappaleen kevyesti virtaavassa sanattoman laulun osuudessa, joka nousee Rissasen pianoimpressioiden keskeltä.
One note stories on nuorten ammattilaisten korkeatasoista pohjoismaista jazzmodernismia. Se on erinomaisesti tuotettua ja soitettua musiikkia, mutta kokonaisvaikutelmaltaan lopulta kuitenkin myös aavistuksen tylsää. Laulu on isossa roolissa, ja kun sen kiinnostavuus ei sittenkään kohoa aivan Rissasen tai Pohjolan parhaiden soolojen tasolle, 54 minuuttia alkaa tuntua pitkältä.
