2004 Kvalda KVDCD 01
Graafinen suunnittelu: Vesa Huhtala.
1.Saatto (säv. Kujanpää, san. Ikonen)
2.Kavala (Kujanpää)
3.Yökyöpeli (säv. & san. Ikonen)
4.Rauha (Kujanpää)
5.Sea change (säv. Kujanpää, san. Ikonen)
6.Synkistelijä (säv. & san. Huhtala)
7.Mitäs? / Kyy (Huhtala)
8.Auringonpalvoja (säv. & san. Ikonen)
Aili Ikonen (voc), Antti Kujanpää (p), Jori Huhtala (b), Hanne Pulli (dr)
Studio: Jyväskylän ammattiopiston konservatorio, 5/2003 & 3/2004
Äänitys, miksaus ja masterointi = Recorded, mixed and mastered by: Sami Varvikko
Jyväskylästä on viime vuosina vähitellen kehittynyt pääkaupungin jälkeen merkittävin jazzkeskus. Kukoistuksen taustalta löytyvät Summer Jazz -festivaalit, aktiivinen klubi Jazz Bar sekä ennen kaikkea nuoria lupauksia kouliva konservatorio, jonka kasvatteja ovat myös kaikki vuonna 2002 perustetun Kvalda-yhtyeen jäsenet. Kvartetti on juuri nyt hyvässä nousukiidossa, sillä se voitti heinäkuussa Tukholmassa pohjoismaisen Young Nordic Jazz Comets -kilpailun ja esikoislevykin ilmestyi sopivasti aiemmin kesällä.
Kvaldan kokoonpano on ensisilmäyksellä varsin perinteinen, mutta jo levyn avausraita ”Saatto” paljastaa, että Kvalda ei tyydy tavanomaiseen asetelmaan, jossa pianotrio säestää eturivissä paistattelevaa laulusolistia. Yhtyeen laulaja Aili Ikonen nimittäin käyttää ääntään usein yhtenä instrumenttina muiden joukossa ja hänen kuulas äänensä on olennainen osa Kvaldan melankolisen viileää, perin juurin ”pohjoismaista” soundia. Myös yhtyeen muiden jäsenten työstö on hillityn tyylinmukaista, siis taitavaa ja sävykästä, vaikka tarvittaessa jämäkämpääkin jälkeä syntyy. Levyn tasaisen ohjelmiston parhaita paloja ovat edellä mainittu kaunis ”Saatto”, monivaiheinen ”Yökyöpeli”, lähinnä suoraa jazzilmaisua oleva ”Sea Changes” ja sähköbasson tukevoittama ”Mitäs? /kyy”. Etnotunnelmissa välillä liikkuva ”Auringonpalvoja” päättää levyn herkästi.
Kvaldan debyyttilevy on miellyttävää, kaunista ja jo hyvin valmista musiikkia, vaikka se vielä hieman opinnäytteeltä maistuukin. Sympaattisen esikoisen jälkeen Kvaldan ratkottavaksi tulee kuitenkin melkoisia haasteita, joista oman käsialan hiominen, ilmaisun painavuuden hakeminen sekä pelkkä yhtyeen toiminnan jatkon turvaaminen lienevät niitä suurimpia.
