2003 Texicalli Records Impala007
Photos: Esa Taponen ; cover art: Arja Heinilä
1. Taivas kesän valkaistua palttinaa (Mäkelä, Kunnas)
2. Yön valossa pimeässä (Mäkelä, Kunnas)
3. Vilu (Mäkelä)
4. Ei kukaan tiedä mihin olet mennyt (Mäkelä, Kunnas)
5. Lepo (Mäkelä)
6. Mörkö (Mäkelä)
7. Arco Íris (Spering, Mäkelä)
8. Vesilintu (Mäkelä)
9. Det underliga havet (Knutsson, Södergran)
10. Maa, ilma ja meri (Koivistoinen, Saaritsa)
Mirja Mäkelä (voc), Jonas Knutsson (sax), Christian Spering (b), Bengt Berger (dr)
Äänitykset = Recorded at: Studios la Buissonne, France, 11/2002
Tuottanut = Produced by: Mirja Mäkelä & Berger Knutsson Spering
Äänittäjä = Engineer: Gérard de Haro
Miksaus = Mixed by: Gérard de Haro
Masterointi = Mastered by: Gilles Olivesi, Studios la Buissonne
Suomenkielellä laulettuja jazzlevyjä on vähän ja suomalaisten ja ruotsalaisten muusikoiden yhteistyö on aivan liian harvinaista. Laulaja Mirja Mäkelän ja ruotsalaisen Berger-Knutson-Spering-trion ”Arco Íris” on kummassakin suhteessa miellyttävä poikkeus.
Mäkelä on valinnut levylleen Kirsi Kunnaksen, Edith Södergranin ja Pentti Saaritsan runoja sekä omia tekstejään. Suurin osa levyn lauluista esitetään siis suomeksi, poikkeuksena englanniksi laulettu nimikappale ”Arco Íris” (=sateenkaari portugaliksi) ja Edith Södergranin ruotsinkielinen runo ”Det underliga havet”. Mäkelä on säveltänyt kahdeksan levyn kymmenestä sävellyksestä, loput ovat Jonas Knutssonin, Christian Speringin ja Eero Koivistoisen käsialaa.
Mäkelä luottaa laulujensa voimaan, mitään varsinaista teemaa levylle ei ole tarvinnut hakea, jollei suomenkielisyyttä sellaiseksi lasketa.
Trio Berger-Knutsson-Spering on jo vuosia toiminut upea jazzyhtye, ruotsalaisen jazzin parhaimmistoa; täynnä jäntevää svengiä ja kuuntelevaa yhteispeliä. Triolle ei ole levyllä varattu vain säestävän komppiryhmän roolia, eikä Mäkelä toisaalta varasta itselleen tähtisolistin osaa. Kyse on siis vankasti yhteen soittavan yhtyeen levystä. Levylle on tallentunut vaikuttavia sooloja kaikilta kolmelta, varsinkin pelimannihenkinen saksofonisti Jonas Knutsson pääsee loistamaan useammalla eri saksofonilla. Basisti Christian Spering on sekä vankka että vivahteikas ja rumpali Bengt Berger soittaa värikkään dynaamisesti.
Mäkelä onnistuu välttämään perinteisempää jazzlaulua usein piinaavan tekohilpeyden. Hänen lauluosuutensa ovat välillä lähes puheenomaista runonlausuntaa, esimerkkinä Kirsi Kunnaksen runoon sävelletty herkkä ”Ei kukaan tiedä mihin olet mennyt”. Välillä hän käyttää ääntään yhtenä instrumenttina muiden joukossa, kuten sanattomassa rutistuksessa ”Mörkö”. ”Oikeiden” kirjailijoiden runojen ottaminen mukaan levylle on onnistunut ratkaisu, sillä Mäkelän omat tekstit tuntuvat kuviltaan hieman yksiulotteisilta, esimerkiksi kuolevan linnun kuva laulussa ”Vesilintu” ei oikein vakuuta. Sen sijaan kansanlaulunomainen ”Vilu” on levyn parhaasta päästä. Siinä svengaava esitys ja teksti osuvat hyvin kohdalleen.
”Arco Íris” on vahva kokonaisuus, monella tasolla onnistunut levytys, mitä ilmeikäs äänitys ja tyylikäs levykotelo vielä korostavat. Toivottavasti Mäkelän ja Berger-Knutsson-Speringin yhteistyö saa vielä mahdollisuuksia jatkua.
