Hervotonta räimejazzia

717
lukukertaa

Milloinkahan olisi viimeksi ollut näin hauskaa jazzkeikalla? Ei niin että nuorten kuopiolaislähtöisten muusikoiden Virta olisi mikään huumoriyhtye. On vain niin hykerryttävää päästä välillä kokemaan tällaista nuorta energiaa ja innostunutta otetta asioihin.

Virta yhdistää musiikissa surutta rockia ja jazzia. Tätähän on paljon tehty ja tehdään, mutta Virralla on ihan oma tatsinsa.

Basisti joukosta sattuu puuttumaan, tai sitten puuttuu ihan tahallaan. Joka tapauksessa kitaristi Heikki Selamo paikkaa osaavasti aukkoja luupeilla, kerroksia tulee usein useammankin miehen edestä. Rumpali Erik Heikkinen kolailee energisesti, eikä haittaisi, vaikka lisäisi vieläkin kierroksia ja räiskettä. Virran ote on ajoittain liki metallisen raskas ja runnova, sen rockjazzissa on voimaa.

Tyynen lavaolemuksensa puolesta sekä kitaristi että rumpali kelpaavat vielä hyvinkin ”oikeisiin” jazzyhtyeisiinkin. Trumpetisti Antti Hevosmaalla sen sijaan voi olla vaikeata mahtua tosikoiden kanssa samalle lavalle. Hevosmaa on todellinen ilopilleri: hauskan näköinen tyyppi, jolla on hauskaa lavalla. Juuri tällaista otetta tarvitaan suomijazzissakin. Verneri Pohjolan ja Kalevi Louhivuoren puristuksessa ei tarvita enää uutta coolia trumpetistia, joten hervottomuus olkoon Hevosmaan valtti kilpailussa.

Siis jazztrumpetisti jolla on lavashow, kuvitelkaa! Paitsi ettei se taida sittenkään olla showta. Hevosmaa vain eläytyy musiikkiin niin täysillä, että se pistää liikkumaan, tanssimaan ja putoamaan tuolilta. Kun touhu on luontaista ja spontaania, se menee läpi ja valloittaa. Väkisin ei tuollaista kannata kenenkään tehdä, kaikki on kiinni persoonasta.

Lavakarimassa ja vaikuttavuudessa siis löytyy, mutta Virran tapauksessa trumpettiosuuksissa on ongelmansakin. Trumpetin toistuvat muutaman sävelen melodialinjat ovat varmasti hyvinkin harkittu tyylikeino, mutta minimalismi syö helposti tehonsa, jos ei edes välillä eksytä runsaampaan maastoon. Toki Hevosmaa paikkaa tilannetta sähäkissä improvisaatioissaan. Trumpetin efektointikin on jo hyvällä mallilla, ja epäilemättä sieltä suunnalta löytyy jatkossa vielä lisää ihmeteltävää. Jo nyt Hevosmaan trumpetin mikkiin vetämät falsettilaulut ja muut fiilisäännähdykset ovat täysin hillittömiä.

Virta Jyväskylän Popparissa 13.10.2011
Antti Hevosmaa (tp)
Heikki Selamo (g)
Erik Heikkinen (dr)