2003 RockAdillo Records ZENCD 2086
Kannet: Marja Konttinen.
1.Rauhaa vain rauhaa (Ahti Sonninen)
2.Jouluilta (Taivahalla syttyi juuri) (Uuno Klami)
3.Kreeta Haapasalon joululaulu I (Haapasalo)
4.Jo joutuu ilta (Jouluvirsi) (Jean Sibelius)
5.Katso ihme taivainen (trad.)
6.Hiljainen joululaulu (Martti Hela)
7.Heinillä härkien kaukalon (trad.)
8.Jubilate (Dmitri Bortnianski)
9.Personent hodie (trad.)
10.Hiljaa, hiljaa helkkyellen (Joulun kellot) (P.J. Hannikainen)
11.Ja neitsyt pikku poijuttansa (Selim Palmgren)
12.Kreeta Haapasalon joululaulu II (Haapasalo)
13.Mökit nukkuu lumiset (Heino Kaski)
14.Tonttuarmeija (Martti Hela)
15.Rekipolska (trad.)
Sovitukset: Kukko, Mikkonen, Krokfors, Kallio, paitsi 3, 5, 7, 14 ja 15 lisäksi Ndjai; 6 vain Samuli Mikkonen.
Sakari Kukko (sax, fl), Samuli Mikkonen (p), Ulf Krokfors (b), Mika Kallio (dr)
+ 3, 5, 7, 14, 15: Badu Ndjai (g)
+ 12: Samuli Mikkonen (harmoni)
+ 12: Mika Kallio (p)
Studio: Kallio-Kuninkala, Järvenpää, 6/2003
Tuottajat = Producers: Sakari Kukko, Samuli Mikkonen
Äänittäjä = Engineer: Tapio Ylitalo
Miksaus = Mixed by: Tapio Ylitalo, Tampere
Pro-Audio Masterointi = Mastered by: Pauli Saastamoinen, Finnvox, Helsinki
Sakari Kukko on viime vuosina ollut erinomaisen ahkerana. Vanhan kunnon Piirpaukkeen kokoonpano on jälleen kerran uudistunut, ja paluu jazziin on sekin onnistunut komeasti. Kukon yhteistyö Samuli Mikkosen trion kanssa poiki ensin vahvatunnelmaisen Virret-levyn ja nyt on vuorossa saman miehistön jouluaiheinen albumi, tosin nyt lisävahvistuksena soittaa kitaristi Badu Ndjai.
Tätä levyä ei levykauppiaan kannattaisi sijoittaa joululaariin. Voi mennä varomattomalta joulumanteli väärään kurkkuun, sen verran rajusti ja rupisesti Kukko ilkeimmillään tuuttaa. Esimerkiksi tästä voi kuunnella Katso ihme taivaisen totaalitörinää. Jazzhyllystä levynsä ostava sen sijaan arvannee mitä saa, tosin otsikko ”spiritual free jazz” auttaisi vielä orientoitumaan.
Se yleisönpalvelusta, ja sinänsä joutavista luokitteluista.
Sakari Kukon joulu on kuitenkin rehellisen ja rehevän tunteikasta, aidosti syvällistä musiikkia eikä mitään postmodernia venkoilua. Pianisti Samuli Mikkosen tyyli käy tällaiseen puhtaaseen ja pelkistettyyn musiikkiin täydellisen hyvin, ja vähempää ei voi sanoa trionsa muista jäsenistä, basisti Ulf Krokforsista ja rumpali Mika Kalliosta. Tämä trio on kaikessa sisäistyneisyydessään harvinaista herkkua kansainvälisestikin ajatellen, joten Kukon on helppo meditoida enimmäkseen joulun kristilliseen sanomaan liittyvien melodioiden parissa.
Kukon fonisoundi on yksi maan persoonallisimpia. Hän ei tavoittele puhdasta sointia, vaan lataa peliin elämältä maistuvaa karheutta. Etenkin tenorin äänessä on samanaikaisesti hellää herkkyyttä ja lähes pelottavaa voimaa.
Joulumuzakille allergiset ovat varmasti kiitollisia siitä, että vain pieni osa kappaleista kuuluu osastoon ”Rakkaimmat joululaulut”. Useimmat melodiat eivät ole kuluneet puhki ja siten menettäneet merkitystään markkinoiden kierrätyksessä. Toki muutama joulun kestohitti on mukana sitomassa levyä kuulijoiden arkikokemukseen.
Jazziksihan tämä levy luokitellaan, mutta musiikkiin on suodattunut vahvoja vaikutteita klassisesta musiikista, suomalaisesta kansanmusiikista ja luterilaisesta virsiperinteestä. Ja kaiken päällä leijuva henki on välillä kovasti sininen. Taianomaisimmissa hetkissä nämä kaikki kohtaavat, yhtyvät pakottoman kuuloisesti, kauniisti: virret, kansanmusiikki, länsimainen taidemusiikki, jazz ja blues. Muutama tahti, muutama ääni, ja ne ovat kaikki siinä.
Aivan kaikki ei ole kultaa: ainakin minua Badu Ndjain kitaran soundi häiritsee. Flangeri kuuluu niihin efekteihin, joita tulisi käyttää hyvin säästeliäästi, jos enää ollenkaan.
