2016 MSY Records MSY2016
1.Bienvenue á Mozaique
2.The dance of the mendiani
3.15 years
4.Mendiani reprise
5.Solidarity
6.Freedom
7.M’Bolo
8.I’ll give you everything
Double brown
9.Turquoise
10.Brown
11.White
12.Dodecaphonic blues
13.Ku!
14.Vista del mar
15.Let’s beat the earth – Bikutsi
16.Marmot
17.Bikutsi reprise
Mika Säily (dr, perc, keyb, xylophone, synth bass, programming, voc, g, el-p)
+2, 4: Antti Koivula (voc)
+ 2, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16, 17: Kaisa Mäensivu (b)
+ 3, 6, 9, 10, 11: Elina Hjelt (voc)
+ 3, 14, 16: Rob Dominis (keyb)
+ 5, 6, 9, 10, 11, 12: Rob Dominis (p)
+ 6: Raila Kulokari (ts)
+ 8: Amanda Oscarsson (voc)
+ 9, 10, 11: Kadi Vilja (voc, voice)
+ 14: Joakim Berghäll (ss)
+ 14: Joonas Widenius (g)
+ 15, 16, 17: Viivi Maria Saarenkylä (acc)
+ 16: Anna Vihonen (voc)
Produced by Mika Säily
Assistant producer on tracks 5, 14: Julia Heinonen
Recorded by Mika Säily
Mixed by Mika Säily & Mikko Murtoniemi
Mastered by Mikko Murtoniemi at Murtosointu
Mikä toi oli? Bikutsi on kuin valtatiellä ohi sujahtava härveli, joka näyttää uudelta tai oudolta ja menee sen verran vauhdikkaasti ettei oikein ehdi hahmottaa.
Mika Säilyn projektissa on paljon elementtejä, joita arvostan. Se on täysin epäortodoksi esimerkiksi kappaleiden pituuden suhteen, mukana on paljon todella lyhyitä juttuja. Väkisin ei ole koskaan lähdetty rakentamaan ”teosta”, vaan usein kun idea on esitetty, se on sitten siinä. Rakenteellisesti Säilyn toiminta on kauttaaltaan ennakkoluulotonta.
Levyntekoprosessi on myös antanut Säilylle vapaat kädet. Kotistudiossa kaikki soittimet ovat aina käsillä. Vierailevat muusikot ovat käyneet Säilyllä yksi kerrallaan, ja aikaa on ollut moniin vaihtoehtoisiin ottoihin.
Rumpalin levyllä voisi olettaa, että monet kappaleet ovat lähteneet kasvamaan rytmeistä ja kompeista (no, ainakin rummut on aina äänitetty ensimmäisenä!).
Toinen Säilylle rakas asia on soundimaailman rakentaminen kappaleen ehdoilla. Jokaisen kappaleen rakentaminen on ollut oma prosessinsa, ja jo valmiiksi luulemaansa kappaleeseen Säily on vielä tullut keksineeksi jotakin kakun päälle, kuten esimerkiksi Lech Walesan puheraidan Solidarity-kappaleeseen.
Keksintä menee välillä metsäänkin, kun Säily pilaa kitaristi Joonas Wideniuksen ja saksofonisti Joakim Berghällin luomat jännitteet tahattoman huumorin puolelle menevällä huutelullaan Vista del Mar -kappaleessa.
Usein jonkin soittimen soundittelu myös liittyy Säilyn omaan historiaan musadiggarina ja muusikkona, kaikuja kuullaan 70-luvulta asti (yksi kappaleista rakentuu 70-luvun kotiurkujen äänimaailman varaan!).
Ovelat ja välillä omituisetkin soundit on tältä pohjalta helppo hyväksyä. Sen sijaan huomaan että levyn jatkuvasti vaihtuviin laulajiin on vaikeampi saada otetta. Sen kummemmin yksilöimättä on todettava, että Säily on valinnut levylle turhan monta piipittäväsoundista naislaulajaa.
Bikutsi on äärimmäisen eklektinen levy, joka nappaa vaikutteita sieltä täältä flamencosta jazziin ja afroon. Kaikesta tästä runsaudesta siilautuu yhden musiikillisen toimijan maailmankuva. Kun Säily kertoo olevansa sekä utelias että aina levoton, se on hyvin helppo uskoa, kun Bikutsi on käsillä todisteena.
Kun albumeilla on maailman sivu pyritty mieluummin yhtenäisiin kokonaisuuksiin, levyn poukkoilussa on totuttelemista. Kuitenkin ainakin minusta on kovasti mielenkiintoista kuunnella levyä, josta ei yhtään tiedä mitä seuraavaksi on tulossa.