2005 TUM Records TUM CD 010
Art work: Regional survey by Kari Cavén. Photo: Lasse Koivunen. Design by Santtu Parikka and Juha Lökström.
1.Drive-thru (Innanen)
2.Autoabsence (Tranberg)
3.Jazz & poultry (Innanen)
4.Välkomna åter (Innanen)
5.Iki (Pasborg)
6.The multi-cultural suite (Innanen)
7.Kreutzer valse (Westergaard)
Mikko Innanen (ss, as, bs), Kasper Tranberg (cnt), Jonas Westergaard (b), Stefan Pasborg (dr).
Recorded by Miikka Heiskanen at Mango Studios in Magnusberg, Porvoo on 23.-24.2.2004 (3, 4, 6, 7) and live at Ylivieskatalo Akustiikka on 25.2.2004
Mixed by Miikka Heiskanen at Neo Music, Helsinki Mastered by Henrik Otto Donner and Esa Santonen at DER, Tammisaari
Produced by Delirium Executive producer: Petri Haussila
Saksofonisti Mikko Innasen hedelmällinen yhteistyö tanskalaisten muusikoiden kanssa jatkuu, kun mainio Delirium-yhtye julkaisee nyt seuraajan hienolle debyyttilevylleen (Delirium, Fiasko Records, 2002).
Jo levyn naseva, hyväntuulisesti pompahteleva ja Ornette Colemanin klassisen kvartetin mieleen tuova avauskappale ”Drive-Thru” paljastaa paljon yhtyeen ominaislaadusta. Auton torvien törähtelystä siirrytään yksinkertaisen teeman kautta Kasper Tranbergin svengaavaan kornettisooloon. Kappaleen varsinainen kohokohta on kuitenkin Innasen vuoropuhelu itsensä kanssa altto- ja sopraanosaksofoneilla, vaikka kappaleen päättävä Stefan Pasborgin rumpusoolokin on harkittu ja musikaalinen.
Delirium on ilahduttavan itsevarmasti nimenomaan jazzyhtye, jonka musiikkia leimaa soittamisen ilo ja hienovarainen huumori. Yhtyeen versio nykyjazzista on samalla tuore ja raikas. Jazzin perinne selvästi tunnetaan, mutta sitä ei jäädä jäykästi kumartelemaan.
Tasaisen varmalta levyltä kannattaa mainita vielä vaikuttava ja jännittävä ”Autoabsence”, jolla kuullaan eräs levyn komeimmista soolosuorituksista, Tranbergin varovaisesta alusta yhä intensiivisemmäksi rakentuva kornettisoolo. Innasen mahtavaa baritonisaksofonin soundia voi ihailla monelle taholle kimpoilevan ”Jazz & Poultryn” alussa. ” Kreuzer Valse” on lyyrisine kornetti- ja sopraanosooloineen rauhallisen kaunis lopetus.
Levyn äänitys ansaitsee erityiskiitoksen. Akustisen jazzyhtyeen soundi on onnistuttu tallentamaan kirkkaasti ja dynaamisesti; tallessa ovat niin baritonisaksofonin möreys, rumpujen koko skaala kuin Jonas Westergaardin kontrabasson tumma sointikin. ”Eclexisce” on jäntevä ja monitahoinen levy, joka ei kuitenkaan hajoa palasiksi, vaan muodostaa toistuvaan kuuntelemiseen houkuttelevan mielenkiintoisen kokonaisuuden. ”Eclexistence” tulee olemaan korkealla, kun tämän vuoden parhaita levyjä aikanaan listataan.
