Mikko Innasen ja Simo Laihosen tuplalevy ulos marraskuun lopulla

1250
lukukertaa

 

Mikko Innanen: altto-, sopranino-, ja baritonisaksofonit, pienet puhaltimet
Simo Laihonen: rummut ja lyömäsoittimet

Mikko Innasen ja Simo Laihosen 1.4.2016 äänitetty tupla-cd sisältää yhden vuorokauden sisällä taltioidun studiosession ja live-konsertin. Kahteen puoliskoon jaettu kokonaisuus esittelee duon sointikombinaatioita lukuisin puhallin- ja lyömäsoittimin. Levyn julkaisua juhlistetaan viiden konsertin kiertueella seuraavasti:

ke 7.12 Validi Karkia-klubi/Spirit Bistro/Kauppahalli, Pori. Klo 19.
+ Validi Sana & Karkiat Radikaalit (Asa, Hepa Halme, Affe Forsman, Matti Riikonen, Arttu Tolonen)
https://www.facebook.com/validisekmentti/

la 10.12 Sibeliusmuseo, Turku. Klo 14.

Etusivu

su 11.12 We Jazz 2016/Helsinki Contemporary, Helsinki. Klo 16.

We Jazz 2016

to 15.12 Suisto-klubi, Hämeenlinna. Klo 20.
http://www.suisto.fi

la 17.12 Eclipse Jazz Club/Kulttuurikeskus Uulu, Tampere. Klo 19.

Etusivu

Esimakua levyltä, kappale ”Unseen Axis”

Livetaltiointi Pietarista 26.3.2015

Eclipse Music

”Kun on yli puolen vuosisataa metsästänyt kuunteluelämyksiä, saattaa aktiivisenkin kuuntelijan yllättää sotaväsymys. Tätäkö taas, väkisin väännettyä voima-freetä, oppikirjanomaista suurempien seurantaa. Moitteetonta mutta mitäänsanomatonta. Juuri kun on heittämäisillään kuulokkeet kehään, löytyy levy joka iskee korvakäytäviin kuin ylimaallinen salama. Musiikkikooste joka samalla on sekä perinnetietoinen että uudistava. Juuri tuotahan jazzin tulee olla täyttääkseen nykyestetiikan asettamat taiteen vaatimukset. Ylivertaiseksi tämänkertaisen elämyksen tekee, että se koettelee noita rajoja, ei väkisin ängeten vaan hienovaraisemmin, kuin sisäkautta uutta luoden.

Vanha hokema vapauden vastuullisuudesta pätee tässäkin. Paras improvisoitu musiikki on aina tietoinen perinteestä, siitä jonka jatkeeksi se itsekin asettuu. Vaatimustaso kasvaa huimasti kun kokoonpanona on duo. Mutta enpä totisesti kaipaa vitsien kestoaihetta, basistia Simo Laihosen rumputyöskentelyä kuunnellessani. Se on samalla sekä täyteistä että ilmavaa edustaen kunnialla sitä uudempaa käsitystä, että rummut ovat paljon muuta kuin pelkkä ”lyömäsoitin”. Soittavana, sen sisäistävänä rumpalina hän jos kukaan osaa tukea Mikko Innasen harvinaisen moniulotteista soitantaa. Tällä tasolla musiikki ei kaipaa hassuja hattuja, ei rusettipartaa. Se tulee ja menee sielusta sieluun. Tekisi mieli veikata, että jazzin suurten, ulkoisten vallankumousten aika on ohi ja ollaan etenemässä kuullunlaiseen, henkeistyneisyyden ja yksilöiden varassa kulkevaan kehitykseen. Ja niin kauan kun se on sekä yksilön että yhteisön rajoja laajentavaa, kaikenkattavan musikaalisuuden ja monimuotoisen rytmiikan ehdoin etenevää, ollaan oikealla tiellä; jazzin ja ihmisen toiviotiellä jolla kulkeminen ei vaadi markkinakikkailua vaan esittäjiensä ja kuulijoidensa rehellistä sitoutumista luovuuteen ja siitä kumpuavaan vapauteen. Tämä on se jazzin ilosanoma jonka tämä levy ansiokkaasti välittää. Ja mikä tärkeintä, vapauttavaa naurua unohtamatta.”

– Pekka Kejonen