Sibis Jazz meets UMO

888
lukukertaa

Sibis Jazz meets UMO: Mirja Mäkelän mietteitä konsertista ja vähän muustakin:

 Torstaina Kanneltalon lavalle astuvat Sibelius-Akatemian opettajat UMO Jazz Orchestran 16-henkisen kokoonpanon solisteiksi. Sibiksen ja UMOn yhteistyö on aina ollut tiivistä, niin konsertti- kuin opetustoiminnankin suhteen. Yksi tämänkertaisen konsertin solisteista on laulaja Mirja Mäkelä.

Mirja Mäkelä (s. 1968) valmistui Sibelius-Akatemiasta ensimmäisenä jazzlaulajana musiikin maisteriksi vuonna 1999. UMO Jazz Orchestran solistina hän on esiintynyt useaan otteeseen ja orkesteri on soittanut myös hänen sävellyksiään. Mäkelä on opettanut laulua Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1998 lähtien ja toimii nykyään myös Espoon Pop/Jazzopisto Ebelin rehtorina.

Suomessa jazzmusiikinopetuksen taso on aina ollut korkea ja myös UMOn muusikoista ja solisteista suurin osa on opiskellut joko Sibelius-Akatemiassa tai jossain muussa maamme johtavista musiikkialan kouluista. Mäkelä näkee Sibiksessä ja Ebelissä opettamisen hyvänä yhdistelmänä.

– Sibiksellä toimin sivutoimisena tuntiopettajana, eli opetan yksityistunneilla eritasoisia laulajia. Oppilaani ovat jazzosastolla, musiikkikasvatusosastolla tai kansanmusiikinosastolla. Laulu voi olla joko pää- tai sivuaine. Minulle hakeutuvat yleensä ne oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita jazzista, joten saan enimmäkseen opettaa mieliaihettani jazzlaulua ja kaikkea siihen liittyvää. Sibiksessä olen tekemisissä ammattiopiskelijoiden kanssa ja Ebelissä nuorten harrastajien ja potentiaalisten tulevien ammattiopiskelijoiden kanssa.

Mäkelällä on vuodesta 1992 ollut oma yhtye Mirja Mäkelä Band ja hän kuuluu myös neljän naislaulajan a cappella -ryhmään nimeltä JimJamMurMur. Käytännön ero pienyhtyeen ja big bandin välillä on tietysti suuri, mutta miten esiintyminen pienen kokoonpanon kanssa poikkeaa big bandin solistina laulamisesta?

– Pikkubändiä voi ohjailla laulaessaan! Mäkelä naurahtaa. – Voi tehdä yllättäviä nyansseja tai vaikka muuttaa kappaleiden rakennetta. Voin myös itse helposti hypätä muiden kelkkaan, jos soittajat lähtevät viemään kappaletta uusiin sfääreihin. Big bandissä rakenteet ja nyanssitkin on yleensä ennalta sovittu. Improvisoinnin sijaan takana on niin massiivinen ja inspiroiva koneisto, että sen kyydissä tuntuu, että suorastaan lentää! On juhlallista saada tukea hienosti soivasta torvisektiosta, kun soinnut saavat uusia, muhkeita sävyjä. Rytmi- sektionkin voima tuntuu big bandissä erityisen tanakkana kannustuksena. Tarvetta hetken muutoksiin ei oikein pääse edes syntymään, sillä sovitukset ovat jo sinänsä niin timanttisia. Molemmissa tapauksissa on siis omat hyvät puolensa, ja molemmat mahdollistavat keskittymisen itse tarinaan, mikä laulussa on aina pääasia. Tarinat vain saavat eri soittotilanteissa erilaisia sävyjä ja ulottuvuuksia.

Suomalaisesta big band -musiikista useimmille tulee jo pitkän historiansakin takia mieleen UMO Jazz Orchestra. Mäkelälle UMO on ollut tärkeä jo lapsuudesta lähtien.

– Olen käynyt kuuntelemassa UMOa tasaisin väliajoin lähes sen perustamisesta lähtien. Uskoisin, että UMOn merkitys sekä minulle taiteilijana, että Sibiksen nykyisille opiskelijoille ja koko Suomen jazzkentälle yleensä on antaa unohtumattomia kulttuurielämyksiä, sekä parhaassa tapauksessa tarjota myös töitä. Oma kohokohtani esiintyjänä UMOn kanssa on ollut oma konserttini Musica Nova -festivaalilla maaliskuussa 2006, jolloin sain laulaa kokonaisen konsertin omia sävellyksiäni UMOn solistina. Sovitukset olin tilannut suomalaisilta huipuilta (Esa Onttonen, Mikko Hassinen, Outi Tarkiainen, Sid Hille). Mutta jos yhdenkin biisin pääsee UMOn kanssa laulamaan, se on aina juhlaa!

SIBIS JAZZ MEETS UMO Kpm. Antti Rissanen
Solistit: Jussi Kannaste (tenor sax), Jarno Kukkonen (gtr), Mirja Mäkelä (voc), Jari Perkiömäki (alto sax), Antti Rissanen (trmb), Jarmo Savolainen (p)
30.10.2008 klo 19.00 Kanneltalo, Klaneettitie 5
Liput 12/8e