Katu Kaiku: Luna

1872
lukukertaa

LP / Digi Svart Records SVART191

1.Moon Lake
2.Quote You
3.Meteora
4.Into The Purple
5. 1000 Sails
6. Last Corals
7. Escapism
8. The Colours Of Our Minds

Sävellykset, sovitukset ja sanoitukset: Katu Kaiku, paitsi 8. The Colours Of Our Minds, sävellys ja sovitus Adele Sauros.

Adele Sauros (tenori- ja sopraanosaksofonit, huilu, laulu), Mikael Saastamoinen (sähköbasso, efektit), Erik Fräki (rummut, perkussiot, efektit, laulu).

Arvio: 3,5 tähteä

 

Nimensä mukaan katusoittoprojektina alkanut yhtye on nyt jotain muuta. Oman ilmoituksensa mukaan yhtye ”antaa free jazz -vaikutteiden ja akustisen soinnin väistyä harkittujen ja värikkäiden sävellysten sekä efektien, huilun ja laulun maustaman originellin äänimaailman tieltä”.

Vapaana poukkoiluna alkanut tekeminen on siis nyt tarkasti suunniteltua, huolella muotoiltua. Silti Katu Kaiun soitteissa on jäljellä vapaan improvisaation kielikuvia, joten tiukat rakenteet eivät käy ahdistamaan.

Mikael Saastamoinen rakentaa tällä kertaa sähköbassolla melko pelkistetyt pohjat, suurimpana poikkeuksena Meteoran sorminäppäryyttä vaativa riffi. Erik Fräki on saanut luonnostella vapaasti rytmiratkaisunsa, ja takaa näin isosti vaihtelua levyn mittaan. Adele Sauroksella vaihtelevuutta tulee luonnostaan jo soittimista, kun perustenorin ohella käytössä ovat myös sopraanosaksofoni ja huilu.

Krediteissä mainitaan myös laulu, ja sitä saadaan aluksi muutaman sävelen verran 1000 sails -kappaleessa. Last corals esittelee Sauroksen laulamista enemmänkin, ja vaikkei tästä ehkä uutta uraa urkene, perussoundi on oikein miellyttävä, tuollainen hämyisän hapras.

Foneillaan Sauros tunnelmoi simppelien teemojen parissa. Improissa pysytään kiinni tunnelmassa, mutta hetkittäin Sauros irtoaa vapaammille vesille.

Muutamaan otteeseen levyn kulussa hiipii mieleen epäilys, että pelkistäminen ja yksinkertaistaminen on mennyt liian pitkälle. Hieman toisteisuutta karsimalla olisi todennäköisesti saatu paremmin kulutusta kestävä tulos. Makuasia tietenkin, ja toiston varaan rakentamisella on vinha tarkoitusperäkin, sillä Katu Kaiku asemoi itsensä jazzista crossover-maisemiin kurottavaksi yhtyeeksi.

Kiinnostavan omaperäinen ja herkkävireinen Katu Kaiku joka tapauksessa on. Sen muusikot ovat ydintekijöitä siinä jazzin nuoressa polvessa, joka on palauttanut jälleen kerran uskon genren elinvoimaisuuteen. Muusikoilla on haku päällä, ja tässä kyydissä on kiitollista pyristellä mukana.