KUU!: Lampedusa lullaby

1835
lukukertaa
Cover art: Edi Rama, 2016, "Untitled" / Documenta Kassel 2017, courtesy of Galerie Michael Schultz, Berlin.

2018 ACT Music + Vision ACT 9857-2

1.Impossible (Kalima)
2.Lampedusa lullaby (Kalle Kalima / Essi Kalima)
3.Scream (Kalima, Möbus & Lillinger / Kuljic)
4.On the mountain (Kalima)
5.Crossing border in a milk truck (Kalima, Möbus & Lillinger / Kuljic)
6.About death (Kalima)
7.My eyes are blind (Kalima / Kuljic)
8.Thank you Iceland (Kalima, Möbus & Lillinger / Kuljic)
9.We watch them fall (Kalima)

Jelena Kuljic (vocals), Kalle Kalima (guitar), Frank Möbus (guitar), Christian Lillinger (drums).

Produced by the artists
Recorded by Zodiaque in Berlin, 2016-2017
Mixed and mastered by Klaus Scheuermann

Arvio: 5 tähteä

 

Lampedusa lullaby asettuu komeaan ketjuun: jälleen yksi hyvin merkittävä ja samalla musiikillisesti eteenpäin kurottava levy kitaristi Kalle Kalimalta. Tällä kertaa musiikki on syntynyt yhdessä Berliiniin asettuneiden muusikoiden kanssa. Saksalaisten kitaristi Frank Möbuksen ja rumpali Christian Lillingerin seassa musisoivat siirtolaiset Kalima ja serbialaislähtöinen laulaja Jelena Kuljic.

Klujic on levyn löytö ja äärimmäisen tärkeä projektin onnistumiseksi: nyt kohtaavat luova, energinen yhtye ja äärimmäisen vahva ja ilmaisuvoimainen laulaja. Kerrankin, voisi sanoa, on laulun ja soiton välille löytynyt balanssi, kumpikin leiri pursuu aivan yhtä vastaansanomattomasti voimaa ja vimmaa.

Suomalaiskansallisena sivuhuomautuksena: Kalima on sittenkin tämän musiikin vahva mies, vain hänen nimensä löytyy jokaisen kappaleen säveltäjätiedoista.

Lillingerin rumpujen tehtävä on puskea musiikkia kierroksille ja ylikierroksille, Kaliman ja Möbuksen kitarat kutovat roisia ja rujoa verkkoa. Musiikin vapausasteet ja rohkeat suunnanmuutokset tulevat jazzin ja avantgerden maailmasta, mutta samalla aivan olennaista on se raivo, millä tämä yhtye rokkaa, rokkaa niin penteleesti.

Rajusta ja vähän rikkinäisestäkin ilmiasusta huolimatta nämä kappaleet ovat nimenomaan lauluja, ja silloinhan tarvitaan välittävä ääni, uskottava ja tykötuleva. Kuljic rääkyy välillä kuin punkkari, heittää sekaan nopeita ja hankalia juoksutuksia, rauhoittuu kertovaan klangiin. Konstit ovat vielä tätäkin monemmat, ja kaikki ne toimivat ynnä ihastuttavat.

Pakolais/siirtolaisteema on näin aikoina rankka teema, ja Lampedusan saari yksi kovien kohtaloiden symboleista. Nimikappaleen ohella muissakin teksteissä riittää pureskeltavaa ja nieltävää. Yksi levyn onnistumisen takeista onkin tämä: sekä tekstit että musiikki sekä vaativat että kestävät lukuisia kuuntelukertoja.