2014 Presence Records PRECD 042
1.Silent one
2.Infermezzo
3.Noisepowder
4.Small tiger
5.The man who never turned back
6.Melt the mind
7.Ghost of a dog
8.Leave bleeding
9.Has no fear
All songs by Päivinen, Filander, Miettola.
Pepa Päivinen (ts, b-cl, fl, perc), Ilari Filander (g, electronics), Jussi Miettola (dr, electronics).
Recorded and mixed during the summer of 2014 by Joonas Outakoski
Mastered by Teemu Sinkko
Virheen pelko on kipsin alku, toteaa Good Romans, ja käy pelottomaan taistoon kitaran, rumpujen, elektroniikan voimin. Ilari Filander ja Jussi Miettola ovat luoneet kekseliäitä äänimaisemia kaksistaan jo vuodesta 2008 lähtien, ja myöhemmin hyväksyneet seuraansa muitakin visionäärejä.
Viime syksynä Good Romans piti oikein improvisaatioklubia, jonka vieraita olivat vuorollaan Kari Ikonen, Mika Kallio ja Jari Hongisto.
Ryhmän vieraista merkittävin on ollut Pepa Päivinen siinä mielessä, että esiintymisiä on takana useita (mm. Kapsäkin Lauantai-klubilla ja Helsinki Jazz ry:n jaZZanti-sarjassa) ja nyt käsillä on myös yhteinen levy.
Päivisen soittimia ovat tässä yhteydessä tenorisaksofoni, bassoklarinetti, huilu ja lyömät. Soittimesta riippumatta Päivinen ottaa maiseman hienosti haltuun. Tekisi mieli ylistää yli muiden jylhää bassoklarinettijaksoa, mutta kun nuo tenorivedotkin ovat niin maagisia! Mikäs tuossa, Filander ja Miettola maalaavat sen verran tiivistunnelmaiset pohjat, että Päivisen on kiitollista käydä pinnan viimeistelyhommiin.
Sen Päivinen taitaa, kuulijan pitämisen näpeissään, intensiteetin kasvattamisen tai hölläämisen kollektiivisesti tässä ja nyt kehittyvän käsikirjoituksen mukaan.
Taideteosta on hankala vastaanottaa, jos kaikki on yhtä ja samaa pötköä. Jaksottelu ja tunnelmien vaihtelu on vapaassa improvisaatiossa perusjuttu: kun melodinen puoli ei välttämättä tarjoa niitä helpoimpia tarttumapintoja, äänimaisemamaalauksen psykologia on oltava hallussa.
Päivisellä se on aina ollut, ja hienon kokonaisuuden osaa rakentaa myös Good Romans -kaksikko. Kiinnostavasti annostellaan elektroakustiikkaa, avaruusromua, psykedeliaa, kokeellisia kitaratekniikoita, vapaata pulssia ja rytmirähinää, sointieloa ja -iloa.
Good Romans pärjäisi siis hyvin omillaankin. Tästä levystä onkin annettava erityiskiitos, sillä se nostaa jälleen ajankohtaiseksi yhden tärkeimmistä saksofonisteistamme. Päivisen levytysten sarjalle on vaikea vetää vertoja, ja edellisestä omissa nimissä tehdystä on tietenkin aivan liian pitkä aika.
Historiaan Ghost of a dog jää paitsi erinomaisena Päivis-levynä, myös hienona esimerkkinä hyvinkin erilaisten musiikillisten lähtökohtien hedelmällisestä törmäytyksestä. Hieman alle 40-minuuttisen levyn kuuntelu on akkuja lataava kokemus.
