2006 TUM Records TUMCD13
1.My Ship (Weill – Gershwin)
2.But Not For Me (Gershwin – Gershwin)
3.Broken Shadows (Coleman)
4.Stella By Starlight (Washington – Young)
5.You Don´t Know What Love Is (Raye – DePaul)
6.Lonely Woman (Coleman)
7.Come Sunday (Ellington)
8.Nature Boy (Ahbez)
9.Lush Life (Strayhorn)
Juhani Aaltonen (ts), Ulf Krokfors (b), Tom Nekljudow (dr).
Studio: Master Recording, Helsinki
Tuottanut = Produced by: Petri Haussila
Äänittäjä = Engineer: Suikki Jääskä
Miksaus = Mixed by: Henrik Otto Donner, Esa Santonen, DER, Tammisaari
Masterointi = Mastered by: Henrik Otto Donner, Esa Santonen
Juhani Aaltosen balladilevy on taiteellisesti rohkea veto, sillä aika harvalla jazzmuusikolla rahkeet riittävät säilyttämään soiton intensiteetti koko levyn ajan pelkästään balladeista koostuvalla ohjelmistolla. Viime vuosina ilahduttavan kovassa iskussa olleella Aaltosella tällaisia vaikeuksia ei lainkaan ole. ”Illusion of A Ballad” onnistuu kirkkaasti ja vangitsee kuulijan täysin maailmaansa.
Aaltonen on valinnut levylle vahvoja sävelmiä, jotka samalla sisältävät viittauksia sekä jazzin historiaan että Aaltosen omaan menneisyyteen. Levyllä kaartuu jazzsaksofonin suuri linja Ellingtonin orkesterin suuresta alttosaksofonistista Johnny Hodgesista 1960-luvun vallankumouksellisiin John Coltraneen ja Ornette Colemaniin, jotka loivat vapaan jazzin, siis Aaltosen musiikillisen äidinkielen. Perinteisten standardien lisäksi levylle onkin ilahduttavasti valittu myös kaksi Colemanin sävellystä, joista tuttu ”Lonely Woman” on vaikuttava klassikko ja harvoin kuultu ”Broken Shadows” herkän surumielinen. Mukana on myös sävelmiä, (”But Not For Me” ja ”Stella By Starlight”), joita Aaltonen harjoitteli 1970-luvulla yhdessä rumpali Edward Vesalan kanssa ja joista ensin mainittu päätyi vuonna 1974 Aaltosen levylle ”Etiquette”.
Perinnetietoisuudestaan huolimatta Aaltonen välttää kaikki väkinäisen näköisjazzin vaarat ja kertoo syvälliset tarinansa omalla äänellä ketään kopioimatta, vaivattomasti ja viisaasti. Myös koko yhtyeen yhteispeli on tavattoman luontevaa, se tuntuu tapahtuvan itsestään kuin hengitys. Basso ja rummut muodostavat toisiaan hienosti täydentävän parin; basisti Ulf Krokforsin basso liikkuu aktiivisesti laajalla alalla, kun taas Tom Nekljudowin rumpujen soitto on ihastuttavan vähäeleistä; niukkaa, mutta niin osuvaa. ”Illusion of A Ballad” on ilmiselvää klassikkoainesta ja hieno pari vuonna 2003 ilmestyneelle voimakkaalle livelevylle ”Mother Tongue”. Pisteenä iin päälle TUM Records on jälleen onnistunut pakkaamaan levynsä kauniiseen pakettiin, joka täydellisesti tukee itse musiikkia.
