2005 UMOCD 107
Cover images: Maija Louekari ; design: Maarit Kytöharju.
1.Otava (Jukka Linkola)
2.Kivi palaa (Eero Ojanen)
3.Kalvean immen tarina (Kari Ikonen)
4.Stenvall (Eero Koivistoinen)
5.Kuu ulvoo (Jarmo Savolainen)
6.Kivelle (Kirmo Lintinen)
7.Simeoni (Mikko Hassinen)
UMO Jazz Orchestra: Kirmo Lintinen (cond.), Jan Kohlin, Timo Paasonen, Mikko Pettinen, Tero Saarti (tp), Pentti Lahti, Olli Ojajärvi, Manu Dunkel, Jouni Järvelä, Teemu Salminen, Pepa Päivinen (reeds), Antti Rissanen, Pekka Laukkanen, Sinikka Taalikainen, Mikael Långbacka (tb), Seppo Kantonen (p), Pekka Sarmanto (b), Markus Ketola (dr)
Recorded 5/2005 at Mango Studios, Porvoo
Recording engineer Joonas Jyrälä
Assistant engineers Miia Nevalainen & Panu Riikonen
Mixed at P. Jyrälä Oy, Helsinki by Paul Jyrälä & Mikko Hassinen
Mastered by Minerva Pappi at Finnvox Studios, Helsinki
Produced by Mikko Hassinen
Production assistant Thomas Noreila
UMO tilasi seitsemältä suomalaiselta säveltäjäveljekseltä sävellykset Aleksis Kiven syntymän 170-vuotisjuhlan kunniaksi ja hyvät arvostelut saaneessa sävellyskonsertissa esitetyt teokset tallennettiin myös levylle. Aleksis Kivi ja Seitsemän Veljestä ovat ilmiselvästi innostaneet eri sukupolviin kuuluvia säveltäjiä panemaan parastaan. Säveltäjät lähestyvät aihetta kukin selkeästi omista näkökulmista, jolloin levyn kokonaisuudesta tulee rikas ja vaihteleva. Kun kaikki säveltäjät käyttävät tyylillisesti samaa nykymusiikillista ja nykyjazzillista kielioppia, levy on samalla myös yhtenäinen ja luja.
Levyn avaa Linkolan kulmikkaan jännitteinen ”Otava”, joka jälkeen Ojasen ”Kivi palaa” kietoutuu uljaasti yhteen kaikille tutun Seitsemän miehen voiman kanssa. Ikosen ”Kalvean immen tarina” tarjoaa levyn herkimmät hetket, helisevät huilut, helmeilevä piano ja lyyrinen pasuuna, joille sävellyksen dramaattinen keskivaihe luo vaikuttavan kontrastin. Koivistoisen ”Stenvall” on jännittävästi ristiriitainen; se on levyn sävellyksistä jazzmielessä perinteisin, mutta hakee toisaalta pontta kaukaa Kalevan myyttisestä maailmasta. Savolaisen ”Kuu ulvoo” on järkälemäisen intensiivinen ja Lintisen ”Kivelle” kasvattaa voimaansa suorastaan hypnoottisesti. Hassisen kaunis ”Simeoni” antaa runsaasti tilaa ujolle sopraanosaksofonille ennen kuin saavuttaa miehekkään loppuhuipennuksensa.
Aleksis Kivi on innostanut koko orkesterin intoutuneeseen työhön ja yhtye onnistuukin komeasti. Toteutuksessa on iskevyyttä, mutta myös hienovaraista herkkyyttä. Ison orkesterin voimalla syntyy vaikuttavan tiheitä sointirykelmiä, mutta vastapainoksi maalataan läpikuultavan kuulaita väripintoja. Sävellyksissä on luonnollista tilaa solisteille ja levylle on tallentunut joukko inspiroituneita sooloja. Levyn kansiteksti ei valitettavasti kerro solistien henkilöllisyyttä. Kenties tarkoitus on korostaa levyn luonnetta sävellysprojektina, mutta solistit olisivat toki ansainneet huomionsa. UMO:n levytuotannon parhaimmistoon nouseva ”Sauna palaa” on raikas levy, joka välttää kansallisiin arvoaiheisiin helposti liittyvät kuivakkaat ja pönöttävät juhlapuheet.
