Ihanainen Iivanainen omimmillaan

917
lukukertaa
Johanna Iivanainen
Johanna Iivanainen. Kuva: Pentti Ronkanen.
Johanna Iivanainen

Unit 6 aloitti 10 vuotta sitten nuorten musiikinopiskelijoiden yhtyeenä. Kuten aina joskus sattuu, yksi on tästäkin joukosta noussut sittemmin tähdeksi tuikkimaan. Laulaja Johanna Iivanaista on viety moniaalle poppiin, laulelmaan ja monimuotoiseen a cappella -tekemiseen asti.

Jazzlaatikon sisällä Iivanainen on saanut tehdä kotimaan huippujen kanssa kaikkea freestä mitä perinteisimpään ilmaisuun. Seuraavaksi Iivanaista kuullaankin Jyväskylässä Antti Sarpilan joulukonsertin solistina marraskuun puolivälissä.

Iivanaisen siivet ovat kantaneet hyvin popmusiikin ja laulelman puolella: esimerkiksi Korpi Ensemble ja SOI Ensemble ovat viehkoja bändejä. Jazzin puolella jälki on ollut huomattavasti epätasaisempaa.

Siksipä onkin oikein hyvä että Iivanainen pitää kiinni tästä vanhasta yhtyeestään. Soittajat eivät ole mitään valtakunnan tunnetuimpia jazzmuusikoita, mutta Unit 6 onkin mainiosti yhteen puhaltava yksikkö.

Itse asiassa yhtyeen kokonaisvaltainen ilmaisu antaa myös Iivanaiselle hänen tähänastisen uransa parhaat mahdollisuudet oikeasti laulaa jazzia. Siinä missä Eero Koivistoisen Suomalainen -projektissa Iivanaista käytetään vain melodioiden esittelijänä, Unit 6:ssa Johanna saa pistää kaiken taitonsa peliin.

Ja Iivanainen osaa: improvisoida, värittää, nyansoida. Ääni on käsittämättömän upea ja tässä yhteydessä kaikki yliyrittäminen ja teennäisyys on poissa. Tuntuu siltä että nyt Johanna on omimmillaan, luontevimmillaan. Niinpä lopputuloksena saattaa hyvinkin olla parasta laulujazzia mitä Suomesta löytyy.

Soitannollisesti Unit 6 ei hae mitään erityisen radikaaleja suuntimia. Esimerkiksi kitaristi Sami Linnan pyöreänpehmeä soundi ja maltillinen improvisointi sitoo yhtyettä bop-aikaan, jolloin fuusiosankareista ei osattu edes uneksia. Samaa perinnetietoista sarjaa edustaa yhtyeen toisen keskeisen instrumentalistin, alttosaksofonisti Ari Jokelaisen pehmeä tyylittely.

Ensimmäisen levyn ajoista (No. 1 vuodelta 2000) on sentään tultu monta askelta eteenpäin. Tuo levy oli vielä kasattu jazzstandardeista. Nyt keikalla kuultiin niiden lisäksi myös tulevan levyn materiaalia, jota on sekä tehty itse että haravoitu rockmusiikin puolelta: mm. Elbow, Paul Simon ja jopa Michael Jackson ovat muokkaantuneet yhtenäiseen Unit 6 -asuun.

Tietyn ilmaisullisen konservatiivisuuden antaa mielellään anteeksi, kun kevyesti virtaava kokonaisuus on näin hyvin balanssissa. Ja kun Johanna Iivanainen laulaa tämän turvallisen yksikön huomassa paremmin kuin missään ja koskaan.