Legendat Kairossa

537
lukukertaa
Kaikki sivun kuvat: Ari Haimi.

Vesa Aaltonen Prog Band feat. Jukka Tolonen, Jukka Gustavson, Ella Tepponen

Suomalainen musiikkielämä on ollut mielenkiintoista myllerrystä vuosikausia. Mikään ei ole pysyvää, mutta kaikesta merkittävästä jää jälki.

Suomessa Yleisradio oli aikoinaan hyvin konservatiivinen monopoli musiikin soiton suhteen. Sodanjälkeisen sukupolven suuret ikäluokat saivat kontaktin ulkomaiseen kevyeen musiikkiin, lähinnä britti- ja yhdysvaltalaiseen musiikkiin, keskieurooppalaisten kaupallisten radiokanavien sekä ns. merirosvoradioiden kautta. Levyjäkin tuotiin ulkomaan matkoilta. Mutta 1960-luvulla elintaso maassamme nousi vauhdikkaasti ja kotimainen  levy- ja stereolaitemyynti kasvoi voimakkaasti luksusverotuksesta huolimatta. Koulubändi Topmost nousi suosioon. D-tuotanto alkoi kiertää kesäshown kanssa Suomea. Raittisen veljekset esittivät rockia ja käänsivät kappalaita suomeksi. Nuorilla oli jo omia varoja ja pientä varallisuutta.

Rock ja jazz fuusioituivat. Suomessa Tasavallan Presidentti ja Wigwam nousivat kuuluisuuteen. Niillä oli hyvin kansainvälinen ote musiikkiin. Jotakin uutta asennetta maassamme.Ja niitä alettiin häpeämättömästi jalostaa vientituotteiksi. Tankeroenglantiakaan ei tarvinnut hävetä, kun aidot britit Frank Robson ja Jim Pembroke hoitivat lauluosuuksia. Tätä loistetta ja innon paloa riitti oikeastaan koko 1970-luvun.Kokoonpanot  toki vaihtuivat, mutta karavaani kulki. Punk ja New wave musiikki kuitenkin vyöryi vuosikymmenen loppupuolella maamme yli. Yleisökin oli jo hieman nuorempaa. Proge ajautui marginaaliin, mutta progemusiikki ja fuusiojazz ovat eläneet kaikki nämä vuodet. Olikin erittäin mielenkiintoista astua jo hyvissä ajoin loppuunmyytyyn East Coast Jazz klubin tilaisuuteen. Minkälaisen yleisön Vesa Aaltonen ja kumppanit kohtaisivat? Ketä kiinnostaa, kuka muistaa, mitä soittajat muistavat ja mihin he vielä kykenevät? SuomiJazz sai oivan tilaisuuden olla mukana, valtavasta ruuhkasta huolimatta.

Vesa Aaltonen on koonnut yhtyeensä rungon nuoremmasta soittajapolvesta. Yhtyettä on tullut vahvistamaan kaksi jo legendasarjan tähteä. Jukka Gustavson huolehtii lauluosuuksista ja Jukka Tolonen on basson varressa silloin kun esitetään hänen omia sävellyksiään.

Vesa Aaltonen kertoi, että oli pitkään etsinyt naissolistia joidenkin sävellysten esittäjäksi. Hanke tuntui kovin vaikealta, kunnes vanha ystävä Juha Björninen ehdotti Ella Tepposta tähän pestiin.

Ella kertoi ennen konserttia tarttuneensa tarjottuun kokeiluun oitis. Hän ei vielä tajunnut suostuessaan, että pääsee mukaan suomalaisen musiikin uranuurtajien kelkkaan. Hän on päässyt kuulemaan tarinoita suomalaisen progemusiikin alkutaipaleelta ja oppinut musiikillisesti paljon. Ella on ollut hyvin monipuolinen laulaja koko uransa. Iskelmää ja po-musiikkia ja rockia on tullut laulettua. Kaikesta tästä on hyötyä uran jatkoa ajatellen. Hän myönsi aluksi jännittäneensä tilannetta, mutta kaikki lähti hienosti käyntiin ja on tyytyväinen valintaansa.

Vesa Aaltonenkin hieman naureskellen kertoi kuinka nuorempana olitiin nirsoja muulle musiikille kuin sille omalle genrelle. Progen mentyä pois muodista, Vesa Aaltonen taitavana rumpalina aloitti studiotyöskentelyn todenteolla. Joten mm. iskelmämusiikki toi hänellekin leipää pöytään. Vuosien varrella myös tv-studiot ovat tulleet tutuiksi, samoin jazz-festivaalit. Musiikkiverkostot laajenvat ja kaveripiiri kasvoi.

Tasavallan Presidenttiä ja Wigvamia pidettiin jonkinlaisina kilpailijoina ja eri koulukuntiin kuuluvina.

– Tosiasiassa olimme kaikki hyviä kavereita keskenämme, tunnustaa Vesa. Konsertissa kuullaan Pressan tuotannosta myös Jim Pembroken sanoituksia. Ruotsalaisten alan ihmisten kanssa pidettiin myös paljon yhteyttä. Made in Sweden olikin ruotsalais-suomalainen kokoonpano. Vieläkin ollaan yhteyksissä Ruotsin suuntaan.

Studio-olosuhteet olivat Ruotsin puolella paremmalla mallilla jo 1970-luvulla. Markkinat Ruotsissa folkpark-kulttuureineen olivat suuret. Kannattaa myös muistaa että 1970-luvulla Ruotsissa asui lähes puoli miljoonaa suomalaista, joita maanmiesten musiikki kiinnosti ja josta osattiin olla ylpeitä.

Illan konsertti alkoi tottakai Pekka Pohjolan sävellyksellä ja päättyi nuoruuden progesankarin Frank Zappan varhaistuotantoon Hot Rats LP:ltä. Tässä välissä kuultiin mm. Jukka Tolosen sävellyksiä ja Mats Huldenin sanoituksia. Jukka Gustavsonin ja Ella Tepposen laulamina.

Konsertti oli hieno läpileikkaus Suomessa esitetyn progressiivisen musiikkin ytimeen. Pohjalla on ollut klassisen musiikin osaamista, kirjallista taitoa, kielitaitoa, yhteyksiä Ruotsiin ja Britanniaan, mutta ennenkaikkea ennakkoluulottomuutta ja uskallusta.

East Coast Jazz Club oli ääriään myöten täynnä. Istuinpaikkoja oli 175 kappaletta, ja jokainen niistä oli täytetty. Viranomaisohjeita kunniotettiin. Lippuja oli myynnissä kaksi kuukautta. Kaikkia halukkaita ei voitu ottaa sisään. Paikalla oli suurimmaksi osaksi Wigwamin ja Tasavallan Presidentin aikalaiskuuntelijoita. Ilahduttavaa oli nähdä joukossa myös nuorta kuulijakuntaa, joka on kiinnostunut tästä jo 50 vuotta vanhasta musiikkityylistä. Progressiivisen rockin tulevaisuuskin tuntuu turvatulta näiden nuorempien taitavien soittajien hoivissa.

Ravintola Kairo Kotka 4.3.2024
East Coast Jazz Club
Vesa Aaltonen Prog Band
Vesa Aaltonen dr
Jari Heino b
Ilmari Rönkä fl, sax
Jere Haakana g
Juha Kuoppala keyb

feat.
Jukka Gustavson voc
Jukka Tolonen b
Ella Tepponen voc
Tepponen

Vesa Aaltonen Prog Band, solistivuorossa Ella Tepponen.
Jukka Gustavson.
Jukka Tolonen.
Ella Tepponen.
Ilmari Rönkä.
Jere Haakana.
Juha Kuoppala.
Jari Heino.