2017 Ozella Music OZ071CD
1.Toccatina (Ikonen)
2.Sinephony (Ikonen)
3.Prophétes (Ikonen)
4.Biangular (Ikonen & Moses)
5.Sacrement (Ikonen & Sclavis)
6.Trinity (Ikonen)
7.Porte de l’est (Ikonen)
8.Catubada de Teheran (Ikonen)
9.Cappella nella luna (Ikonen)
Kari Ikonen (piano, Moog synthesizer, Rhodes electric piano)
+ 4, 6: Ra-Kalaam Bob Moses (drums)
+ 8: Ra-Kalaam Bob Moses (sonic beds)
+ 6: Mathias Eick (trumpet)
+ 3: Louis Sclavis (clarinet)
+ 5: Louis Sclavis (bass clarinet)
Produced by Kari Ikonen
1, 2, 8 recorded 10/2016 by Kari Ikonen at Koivu, Helsinki
3, 5, 7 recorded 6/2016 by Hekla Productions at Kerava Church
4 recorded 6/2014 at ShapeShifter Lab, Brooklyn, NY, USA
6 recorded 7/2016 by Antti Snellman at Pori Jazz Festival (originally produced for YLE by Speedy Saarinen)
9 recorded 10/2016 by Abdissa Assefa at Ambience Studios, Helsinki
Looper pedal used in 2 & 3. 9 has an overdub. 8 has lots of overdubs and editing.
Mixed at Ambience Studios, Helsinki by Abdissa Assefa, except 6 at YLE, Helsinki by Antti Snellman
Mastered by Jörg Maucksch at Pauler Acoustics, Germany
Keskellä on pisin ja monimiehisin teos, Pori Jazzeilla 2016 tallennettu yli 14-minuuttinen Trinity, ympärillä soolo- tai duoesityksiä. Pisin on tällä kertaa myös painokkain, trumpetisti Mathias Eick, pianisti Kari Ikonen ja rumpali Ra-Kalam Bob Moses rakentavat yhdessä Lokkilavalla mietteliään, hauraankauniin, hienosti kasvavan esityksen.
Triokappaleen lisäksi Ikonen soittaa kahdestaan Mosesin kanssa kolmella kappaleella (yhdellä rummut, toisella ”sonic beds”, sopii googlata), ja saman verran Louis Sclavisin kanssa (Prophétes-kappaleella klarinetti, Sacrementilla bassoklarinetti). Loput biisit menevät Ikoselta ihan yksinään, pianon, sähköpianon ja moogin voimin.
Jonkin verran vintage-moogia nykyään taas käytetään, mutta Ikonen on vienyt soitinta uusille alueille. Esimerkiksi Ajaton-yhtyeessä moogin soitinkavereina ovat bandoneon ja viola da gamba, eikä tämän levyn kaltainen moogin täysin kaveriton soittokaan yleistä ole. Ikonen todellakin luottaa instrumentin voimaan, ja saa jääräpäisyydestään myös palkintonsa. Malliksi tästä sopii kuunnella päätöskappale, jossa Ikonen duetoi itsensä kanssa, rhodes ja moog erikseen soitettuna. Onhan tuo moogin vinkurointi ihan omanlaistaan, ja tahattoman huumorin käsite hivuttautuu aina välillä mieleen, ja toisaalla tunnelmassa ei sitten yhtäkkiä olekaan enää mitään hymyilyttävää…
Sclavis-faneille levy jää erikoisuudeksi, joskin antoisaksi sellaiseksi. Yhteensä ranskalainen klarinettimestari on Ikosen matkassa himppa päälle kahdeksan minuuttia. Prophétes-kappaleessa klarinetti kiitää aluksi vapaamuotoista kimalaisenlentoa, ja rungoksi asettuvat unisonojaksot ovat herkullisia. Rauhallisesti starttaava Sacrement vapauttaa lopulta Sclavisin bassoklarinetin riekkuvaan riehaan Ikosen ”walking moogin” yllyttämänä.
Hieno biisi on myös Ikosen ja Mosesin duetoima meditaatio Biangular, todellista yömusiikkia.
Kaikkiaan Ikonostasis on jälleen yksi osoitus muuramelaislähtöisen pianisti-moogisti-säveltäjän omintakeisuudesta. Ylipäätään taiteilijakuvassa yhdistyvät sävellyksellinen kunnianhimoisuus, utelias kokeilunhalu ja vinonpuoleinen huumori. Ikonen tarvitsee monenlaisia välineitä, yhtyeitä ja projekteja, saadakseen kaiken haluamansa ulos. Ikonostasis asettuu kokeellisimmalle laidalle, mutta seasta löytyy kaunosieluillekin kosolti herkkupaloja.
