Doorn, Herman van: For what you are is never seen

1830
lukukertaa

1999 A-Records AL 73155

Doorn

Photography: Rick Wezenaar ; Design: Thomas Schnäbele

1.My love is you (A. Lincoln)
2.A timeless place ( J. Rowles, N. Winstone)
3.Something’s coming (L. Bernstein, S. Sondheim)
4.Clearly beloved (M. D’Ambrosio) Dearly beloved (J. Kern, J. Mercer)
5.Strangers in the night (B Kaempfert, E. Snyder, C. Singleton)
6.Cancioneiro (H. van Doorn, F. Pessoa)
7.Someone must know (H. van Doorn)
8.Brother, where are you? (O. Brown Jr.)
9.The good life (J.Reardon, S. distel)
10.I’m old fashioned (J. Kern, J. Mercer)
11.You and I (S. Wonder)

Herman van Doorn (voc), Manuel Dunkel (ts, ss), Sid Hille (p), Ari-Pekka Anttila (b), Teppo Mäkynen (dr)

Produced by Herman van Doorn
Recorded by Hans van Vondelen at Fendal Soundstudios, Loenen, the Netherlands 10-11/98
co-producer during recording sessios Ineke van Doorn
Mixed by John Kriek, assistant engineer Hans van Vondelen
Mastered by John Kriek at DBMaxx studio, Hilversum, the Netherlands

Arvio: 3,5 tähteä

Mitä tekee hollantilaisen laulajan levy Suomijazzin sivuilla? Syy paljastuu soittajaluetteloa silmäillessä: mukana ovat kotimaisen jazzin ykkösketjuun kuuluvat Manuel Dunkel, Ape Anttila ja Teppo Mäkynen. Heidän linkkinsä van Doorniin on suomalaistunut pianisti ja säveltäjä Sid Hille, joka on alun alkaen saksalainen, mutta asunut välillä myös Hollannissa.

Herman van Doornilla on pehmeä ääni, joka soi kevyesti ja vaivattomasti laajalla alueella. Hän on nimenomaan jazzlaulaja, siinä missä monet Suomessa jazzlaulajiksi itseään kutsuvat ovat viihdelaulajia, joita sattuu säestämään jazzyhtye. Toisin sanoen van Doorn osaa ja uskaltaa improvisoida, skattauskin on luontevaa ja irtonaista, ja peruslaulamisen fraseeraus tyylikästä.

Kun myös yhtye on erinomaisessa vireessä Hillen elegisen pianon ja Dunkelin monta astetta rehevämmän tenorin myötä, on käsillä edustava esimerkki nykypäivän valtavirtaisesta vokaalijazzista.

Ihan täysiä pisteitä levy ei kuitenkaan saa. Van Doornin ääneen kaipaisi välillä lisää miehekästä voimaa lyyrisen kaunosieluisuuden kustannuksella. Kaikkien muusikoiden suoritusten kauttaaltaan korkeasta tasosta huolimatta levyn kokonaisuus jää sittenkin kaipaamaan kohokohtia.

Hyvät mieslaulajat ovat kuitenkin jazzin alueella vähissä, joten tämä levy on kansainvälisestikin katsottuna merkillepantava saavutus.