Yksi parhaista, yksi parhaista ehdottomasti. Siis Charles Gilin Suomeen tuomista ranskalaisbändeistä. Parasta tuskin kukaan lähtee määrittelemään, niin monta hienoa, charmanttia, hullunhauskaa ja yllätyksellistä yhtyettä tuossa 20 vuoden virrassa on uinut.
Kahden saksofonistin katusoitosta kehkeytyneellä Compagnie Impérial -kollektiivilla on useampikin toimiva yhtyekokoonpano, ja tällä kerralla kuljettiin Orphéon-liitteen kera. Perus-Impérialista mukana olivat saksofonistit Damien Sabatier ja Gérald Chevillon sekä rumpali Antonin Leymarie, mutta useammallakin Impérial-levyllä mukana olleen basisti Joachim Florentin tilalla tässä bändiversiossa on laulava haitaristi Remy Poulakis.
Aivan hämmästyttävä ja hieman hämmentäväkin kaveri tämä Poulakis sitten onkin. Järkyttävä ääniala, järjetön musikaalisuus ja äänen kontrolli, mies laulaa oopperat, etnot ja iskelmät halki, poikki ja pinoon, ja päälle vielä scattailee aivan hervottomasti. Ja kun alla vielä harmonikka svengaa kaiken aikaa murhaavasti, on Poulakiksen kokonaispaketti tasoltaan osastoa ”hyvin, hyvin harvoin nähty, eikä ehkä silloinkaan”.
Hieno on myös Imperial Orphéonin kokonaisuus. Chevillonin bassosaksofoni jyrää ja pohjustaa, riffittelee ja murisee. Iso foni on naimisissa Leymarien rummutuksen kanssa, mutta yhtenäistä biisinmittaista groovea on turha odottaa. Biisit viuhuvat kuin kaleidoskoopissa, aina sopivan hetken tullen joku vääntää kiekon uuteen asentoon, uuteen rytmiin ja uuteen ryhtiin, ja taas mennään. Altto- ja sopraninosaksofoneja suurella herkkyydellä soittanut Sabatier taisi loppujen lopuksi sooloilla ryhmästä eniten, ja efektinä sekä veteli välillä kahdella fonilla yhtä aikaa että hassutteli minithereminilläänkin hetkisen.
Kollektiivina Impérial Orphéon on sydänjuuriaan myöten eurooppalainen jazzyhtye. Sen hyödyntämät musiikilliset ainekset tulevat sekä taidemusiikin että erilaisten etnomusiikkien puolelta. Eurooppalaisuus on paitsi Ranskan, myös esimerkiksi Italian, Espanjan tai Balkanin alueen musiikkikulttuureja, kuin myös tänne muista maanosista tulleiden antamia vaikutteita. Eurooppalaisuus on aina myös jatkuvaa kanssakäyntiä ei-Euroopan kanssa, näin on aina ollut ja näin tulee olemaan. Impérial Orphéonin musiikissa vuorovaikutukset soivat rikkaina ja elinvoimaisina, ja mikä parasta, myös aivan vastustamattoman musiikillisen huumorin silaamina.
Impérial Orphéon Äänekosken Painotalolla 14.3.2019
Äänekosken kulttuuritoimi, Vapaat Äänet -kiertue
Compagnie Impérialin levyjä:
Impérial Quartet: Impérial Quartet
Impérial Quartet: Slim fat
Impérial Pulsar: Radio Kayes
Impérial Quartet: Grand carnaval
Impérial Orphéon: Seducere
