Jukka Perko vieraili lyhyen ajan sisään toistamiseen Jyväskylässä solistikeikalla. Lokakuussa Perko soitti pienen jazzyhtyeen kera Jyväskylä Sinfonian edessä Bird elää! -konsertissa. Täpötäydessä teatteritalossa oli silloin tietysti teemana Charlie Parkerin musiikki.
Perko asettui suuriin saappaisiin myös sunnuntaina Jyväskylä Big Bandin konsertissa, sillä nyt kohteena oli Paquito d’Riveran tuotanto.
Kuubalaislähtöinen saksofonistivirtuoosi on tehnyt upean uran emigroiduttuaan Yhdysvaltoihin. d’Rivera on liikkunut suvereenisti klassisen musiikin, jazzin ja tietysti latinalaisamerikkalaisen musiikin alueilla.
d’Rivera-konsertti on ollut jo pitkään orkesteria johtavan Ilkka Mäkitalon haaveissa. Vuonna 1981 Mäkitalo nauhoitti radiosta C-kasetille UMOn ja d’Riveran yhteiskonsertin ja siitä lähtien on kipinä kytenyt.
Hyvää lattarimusiikin osaamista Jyväskylässä on ollut jo pitkään Markku Rinta-Pollarin ja kumppaneiden ansiosta, joten Mäkitalon kaudellakin tämän projektin olisi voinut toteuttaa aiemminkin. Juuri nyt palikat sattuivat kuitenkin olemaan erityisen hyvin kohdillaan. Perkon saaminen solistiksi oli tietysti mahtava juttu, ja myös jatkuvasti kokoonpanoltaan elävä JBB on nyt kovassa lattarivedossa.
Orkesterissa on juuri nyt aika upea sekoitus kokemusta ja nuorta verta. Markku Renkon ja Antti Kettusen kaltaiset pitkän linjan ammattilaiset johtavat esimerkillään, ja toisella laidalla on nousemassa hienoja uusia soittajia, esimerkiksi sellaisia kuin trumpetisti Antti Hevosmaa ja rumpali Ilkka Oksanen, joka muuten sattuu olemaan yksi orkesteriin Äänekoskelta kulkeutuneista muusikoista.
Äänekoskelta tulee siis jo muutakin jatsillista kuin Keitelejazz ja tämä Suomijazz.com. Soittajat ovat kuitenkin ne musiikkielämän ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät, joten kerrankin pääsi jazzkonsertissa kokemaan nurkkapatrioottisia häilähdyksiä.
D’Riveran musiikissa riitti upeaa soitettavaa. Hitaammat jaksot ovat täyteläisen koloristisia, ja rytmiikaltaan monipuolisissa vauhtipaloissa sovitukset ovat värikkäitä, kinkkisiä ja kimurantteja, ja silti svengi on koko ajan pääosassa. On siinä palkintoa sekä soittajalle, orkesterinjohtajalle että lopulta tietenkin yleisölle kun kaiken tämän saa menemään putkeen kovalla draivilla.
Tätä putkeen menemistä kuvasti hyvin Hevosmaan ja saksofonisti Aki Vänskän high five Chucho-kappaleen soolovuorojen jälkeen.
Oma lukunsa konsertissa oli tähtisolistin holtiton välispiikkailu, jonka kantava teema löytyi tällä kertaa Paquito d’Riveran todellisista ja vähän kuvitelluistakin Suomen-yhteyksistä. Perkon vitsailu rentoutti varmasti omalta osaltaan soittajistoa, ja Siltasaliin saapunut yleisö sai jazzkonsertin hinnalla myös standuppia parhaasta päästä.
Hyväntuulinen ja bändistä silmin nähden innostunut Perko loisti illan tähtisolistina altto- ja sopraanofoneillaan, mutta oli hienoa havaita ettei soiton intensiteetti pudonnut piiruakaan hänen ollessaan huilaamassa.
JBB latasi nimittäin tällä kertaa menemään huikealla itseluottamuksella. Maaliskuun lopun kunnianhimoisessa kantaesityskonsertissa ovat odotukset korkealla, silloin kannattaa suunnata Jyväskylään kauempaakin.
Jukka Perko & Jyväskylä Big Band:
In the spirit of Paquito d’Rivera
Siltasali, Jyväskylä 5.2.2012
Ohjelma:
Howdiz songo?
Chucho
Mariel
Snow samba
Song for Maura
Wapango
El macho muchaco
”Alma llanera”
Song to my son
To Brenda with love
Jukka Perko (as, ss)
Jyväskylä Big Band, joht. Ilkka Mäkitalo
Saksofonit: Antti Kettunen, Karoliina Rantalainen, Markus Lajunen, Aki Vänskä, Ville Huovinen
Pasuunat: Jussi Kosonen, Touko Raatikainen, Mikka Laihonen, Tapio Asikainen
Trumpetit: Jani Saaranen, Markku Renko, Harri Koivisto, Antti Hevosmaa
Komppi: Hilkka Louhivuori (p), Esa Perämäki (g), Visa Ruokolainen (b), Ilkka Oksanen (dr), Matias Myllymäki, Juuso Raatikainen, Teemu Mustonen (perc).
