Progekiertue Suomessa, mitä ihmettä? No mitäpä tuota Lauri Porra Flyover Ensemblen laukkaa halki maan oudoksumaan, olenkin ollut viime vuosina huomaavinani että progressiivinen rock on tehnyt vääjäämättä uutta tulemista. Yhä useampia ihmisiä kiinnostaa sekä ”klassinen” proge että uudet jutut, joita genren alle voidaan lukea.
Lauri Porra on yksi progen sanansaattajista, ja siinä mielessä mainio tapaus, että monipuolisuudellaan mies sekoittaa yleisöjä. Parhaiten Porran tietää metalliporukka, mutta viime aikoina myös sinfisbändien kanssa konserttisaleissa toteutetut tilaustyöt ovat tuoneet uutta yleisöä. Ja kun Flyover-bändissä on vielä jazzpuolen kovia soittajia, ja yleisösekasotku on valmis. Äänekoskellakin sen huomasi: väen seasta oli helppoa bongata sekä paikallisia jazzkonkareita että rock-muusikoita ynnä tekijöitä myös klassisen musiikin puolelta.
Äänekoskella Porra piti ennen keikkaa myös klinikan, joka avasikin hyvin muusikon historiaa ja filosofioita. Bachin soolosellosarjat ja soullafka Motownin sessiomies James Jamerson ovat olleet Porran basso-opintojen lähtökohtina, ja kun päälle lisätään Paul McCartneyn melodis-harmoninen nerous ja Jaco Pastoriuksen vallankumous, niin päästäänkin jo pitkälle. Stratovarius on ollut monista bändeistä merkittävin siinäkin mielessä, että se on vienyt Porran ympäri maailmaa (noin 60 keikattua maata takana) ja aina utelias muusikko on tätä kautta perehtynyt esimerkiksi latinalaisamerikkalaiseen tai kiinalaiseen musiikkiin.
Siinä missä klinikan näytöistä pari Bach-vetoa maistuivat harjoituksilta, Sibeliuksen Finlandiasta ja Sydämeni laulusta Porra on jo laatinut täysipainoiset omat tulkinnat sähköbassolle. Näiden myötä klinikka kurkotti jo vahvasti taiteellisesti vaikuttavan esityksen puolelle.
Mutta yhtyekeikka se vasta olikin huima. Sellaista tasapainoa ei Flyover Ensemblen sointiin löytynyt kuin taannoisella G Livelabin keikalla, mutta onpa eroa lähtökohdissakin. Painotalo on vieraileville miksaajille hieman hankala ottaa haltuun. Sen lähtökohta on aika lailla Lutakkomainen, eli myöskään tätä entistä lehtipainosalia aikoinaan suunniteltaessa akustiset ominaisuudet eivät varmasti ole vilahtaneetkaan suunnittelijan mielessä.
Kohtuullisesti kuitenkin pärjättiin, ja bändin tehot sekä värit pääsivät liki täysimittaisesti esiin. Kahden setin keikalla kuultiin muutama vanha iskusvel, mutta pääasiassa mentiin aivan uuden materiaalin voimin. Kokonaisuus oli hieno, jäntevä ja vaihteleva, draaman kaari ylsi herkästä, hitaasta ja hiljaisesta maalailusta liki raivokkaisiin crescendoihin, joissa jokaisella soittajalla oli kaikki pelissä.
Maistui myös vahvasti siltä että Porra olisi ottanut nimenomaan nämä muusikot huomioon sävellyksiä ja sovituksia kirjoittaessaan. Juho Viljasen pasuunalla oli iso rooli, ei niinkään jazzillisena sooloilijana, vaan teemojen kuljettajana. Jännä efekti syntyi kun pasuunan levollisuus nousi esiin muiden kiihkeän rypistyksen keskeltä. Kiipparimies Aki Rissanen ja kitaristi Mikko Kosonen sopivat samaan yhtyeeseen erittäin hyvin nimenomaan siksi että ovat aivan erityyppisiä soittajia. Kosonen puskee rockin ja vähän metallinkin suunnasta, ja ulvottaa kitaraansa hampaat irvessä (noin kuvaannollisesti). Rissasen taustalla aistii klassista pohjaa ja vapaata jazzillista meininkiä. Eturivin jazzpianisteihimme kuuluva soittaja istuu kuitenkin sähköisillä härveleillään Porran äärimmäisiä energioita ja tehoja hakevaan yhtyeeseen oivallisesti ja tietysti samalla laajentaa sen tyylillisiä mahdollisuuksia hurjasti. Rumpali Ville Pynssillä oli iso rooli monivärisen musiikin ankkurina. Käy se voimasoitto jazzrumpaliltakin!
Loistojuttu, että suomiprogen kunniakkaille perinteille on löytynyt Porran tasoinen jatkaja. Ja nimenomaan omaperäinen jatkaja, säveltäjä, joka pystyy sulauttamaan oman musiikillisen historiansa moninaisine vaikuttajineen yhtenäiseksi, komeasti soivaksi instrumentaalimusiikiksi.
Lauri Porra Flyover Ensemble Äänekosken Painotalolla 21.9. Konsertissa musiikkiin yhdistettiin Emma Luukkalan ja Moona Pennasen erikseen konserttikiertuetta varten kuvattua elokuvallista videokuvaa, jota täydensivät Jere Suontaustan rakentamat valot.
Kiertueen muut keikat:
16.9 Flame Jazz cruise
20.9 Sellosali, Espoo
22.9 Tampere-talo
27.9 Möysän Musaklubi, Lahti
29.9 Henry’s Pub, Kuopio
30.9 Kerubi, Joensuu
4.11. Ravintola Aula, Kouvola
