Vielä vuoden loppuun saamme juhlia tasavuosilukuja: suomalaisen jazzin sataa vuotta ja Charles Gilin Vapaat äänet -kiertueiden 30 vuotta.
Äänekoskelle saatiin vähän onnekkaastikin kontrabasisti Claude Tchamitchianin soolokonsertti, kun Seinäjoen ja Loviisan välille oli kiertueelle jäämässä välipäivä. Matka kannatti katkaista puoliväliin, onhan Äänekosken Wille-ravintola jo kiertueorganisaatiolle vanha tuttu ja mitä ilmeisemmin myös rakkaaksi konserttipaikaksi käynyt.
Tchamitchian oli mukana jo ensimmäisellä Vapaat äänet -kiertueella vuonna 1996, silloin pasunisti Yves Robert kvartetin riveissä. Sen jälkeen Suomen-vierailuja on kertynyt liki kaksikymmentä niin kiertueilla kuin festivaaleillakin.
Poikkeuksellista tämänkertaisella kiertueella on ollut se, että Tchamitchian saapui Suomeen omalla autolla. Syynä oli aivan erityisen kontrabasson roudaus. Konsertissa kuultu In spirit -sooloteoshan on omistettu edesmenneelle basisti Jean-Francois Jenny-Clarkille, ja tälle kiertueelle Tchamtchian oli saanut lainaksi Jenny-Clarkille kuuluneen kontrabasson, jota ei uskaltanut ihan miten tahansa kuljettaa.
Soolokontrabassokonsertti, jaksaako yhä lyhytpinnaisemmaksi kuulemma käyvä nykyihminen sellaista kuunnella? Ainakin Äänekoskella Wille-ravintolaan kokoontunut väki jaksoi, suosionosoitukset Claude Tchamitchianin kappaleiden välissä ja konsertin päätyttyä olivat suorastaan häkellyttävät.
Vanhan hirsitalon akustiikkaan yksinäinen kontrabasso sopi täydellisesti. Kuulijat olivat lähellä soittajaa, kontakti oli välitön.
Claude oli kiertuepromottori Charles Gilille todennut olevansa väsynyt (alunperin piti siis olla vapaapäivä kiertueella), mutta innostuneesta yleisöstä hän sai energiaa ja voimaa. Kiitollisuutensa keskittyneille kuulijoille Tchamitchian myös nöyrästi osoitti.
Mutta niin se vain on, hyvä Claude, että ilo oli kokonaan meidän äänekoskelaisten puolella. Konsertti oli huikea, se meni puhuttelevasti tunteisiin ja oli aivan mahtava osoitus musiikin voimasta.
Konsertti pohjautui Tchamitchianin sävellyksiin vuonna 2019 julkaistulla In spirit-levyllä. Albumin mittaisessa teoksessa oli neljä osaa: In spirit, In memory, In Childhood ja encorena kuultu In life.
Kaikki kappaleet olivat moniosaisia seikkailuja. Illasta jäivät mieleen paitsi kauniit melodiat, myös tunteikkaat viittaukset armenialaisiin juuriin, huiluäänet ja mikrointervallit, muusikon virtuoositekniikka, täydellinen keskittyminen ja huikea energia.
Aivan oma lukunsa oli kahden jousen käyttö silloin kun mentiin oikein armenialaiseksi, toinen oli kielten takana, toinen edessä. Kihnaava soundi toi elämänläheistä rosoa musiikiiin, Äänekosken harmauden keskeltä päästiin aivan muihin maisemiin.
Kun energiamittari oli ääriasennossa, musiikista olisi helposti saanut väännettyä trancea tai In life -kappaleen loppuosan rytmiikasta jopa metallia. Jousella Tchamitchian loikin kaiken tunteikkaan kauneuden vastapainoksi hakkaavaa rytmiikkaa, ajoittain aggressiivista ja hieman ahdistavaakin.
Basistin varsinaisena leipälajimetodina oli melodioiden nousu esille hellittämättömien riffien tai arpeggioiden lomasta, svengin yhtään kärsimättä.
Toistuvasti Tchamitchian lähtikin tunteikkaista, rauhaisista melodioista groovehommiin. Suhde soittimeen oli silloin hyvin fyysinen, kaikki oli pelissä, joten soolobassokonsertti kävi kyllä myös urheilusuorituksesta.
Keskeistä oli kuitenkin omien juurien ja vuosikymmenten aikana kertyneen taiteellisen osaamisen välittäminen vieraalla maaperällä, kaukana pohjoisessa. Hienosti välittyi!
Lainaus Vapaat äänet- agentuurin sivuilta:
In Spirit on pitkän linjan basisti Claude Tchamitchianin kolmas sooloprojekti, ja se on omistettu edesmenneelle basisti Jean-Francois Jenny-Clarkille. Edward Vesalan workshopiin 1979 osallistunut Jenny-Clark (1944–1998) oli arvostettu muusikko eurooppalaisen jazzin ja nykymusiikin kentällä.
Vuonna 2018 kantaesitetty In Spirit poikkeaa edellisistä Tchamitchianin teoksista, sillä ensimmäistä kertaa sävellystyössään hän ”kuuli” päässään musiikin etukäteen. Hän koki tarpeen kehittää teosta varten uuden scordaturan, avoimen virityksen, joka perustuu vähennettyihin kvintteihin (E♭–A–E♭–A). Tämä viritys muistuttaa armenialaista kielisoitinta kamantchaa, ja se resonoi Tchamitchianin kulttuuriperinnön kanssa. Hän tiesi, ettei voinut toteuttaa tätä musiikkia omalla kontrabassollaan, koska sen rakenne ei olisi kestänyt erikoisen virityksen vaativaa painetta. Ympyrä sulkeutui, kun onnellisten sattumien kautta Tchamitchian sai käyttöönsä yhden Jenny-Clarkin kahdesta kontrabassosta. Se antaa teokselle voimakkaan emotionaalisen ja historiallisen merkityksen. In Spirit on saanut laajaa tunnustusta merkittävänä soolokontrabassoteoksena ja sitä on kiitetty sen tunteikkuudesta, teknisestä innovatiivisuudesta ja henkisestä intensiteetistä.
Claude Tchamitchian “In Spirit” Suomessa 26.10.-8.11.2026
Ma 26.10. Helsinki, Hietsun Paviljonki / Hietsu is Happening!
Vapaat äänet 30v: ”In Spirit” + C. Tchamitchianin teos “Vuorten kuoro” kuudelle basistille: Ville Herrala, Jori Huhtala, Uffe Krokfors, Antti Lötjönen, Eero Tikkanen, Claude Tchamitchian
Ti 27.10. Loimaa, Taidetalo / Tiistaikonsertit
Ke 28.10. Turku, Sibelius-museum / Sibbe Live!
Pe 6.11. Äänekoski, Wille – Olohuone ja keittiö
La 7.11. Loviisa / Free Okapi
Su 8.11. Rajamäki, kotikonsertti
