2017 KULU 004
1.All folks
2.Do ra mi
3.Two towns
4.Big tremolo
5.When yin goes yang
6.Song 1: The dawn
7.Path
8.Time to time
9.Song 2: The twilight
Kaikki sävellykset Pekka Tegelman.
Pekka Tegelman (kitarat, koskettimet), Manuel Dunkel (tenori- ja sopraanosaksofoni), Tero Siitonen (kontrabasso), Markku Ounaskari (rummut).
+ Pete Korpela (conga-rummut ja perkussiot)
+ Jussi Tegelman (perkussiot, toiset rummut (8))
Tuotanto: Pekka Tegelman
Äänitys: Jyri Riikonen, E-Studio, Pitäjänmäki
Miksaus ja masterointi: Jussi Tegelman, Nevermind Ranch, Green Valley
Ylimääräiset äänitykset (piano, äänet, kitarat): Jussi Tegelman, Nevermind Ranch
9: lauluäänitykset: Jaku Havukainen, Havusound Studios, Vuosaari
Pekka Tegelman on tänä vuonna juhlinut kuusikymppisiään, ja kuin pyöreiden kunniaksi on samalle vuodelle satutettu myös uusi levy. Edellisestä, eli Bound-albumista, onkin jo seitsemän vuotta. Bound-levyn porukasta on mukana basisti Tero Siitonen, ja tietysti velipoika Jussi Tegelman, tosin lähinnä studiotyöläisen roolissa. Tegelmanin nykykvartetin täydentävät saksofonisti Manuel Dunkel ja rumpali Markku Ounaskari. Mukana levyllä on myös lyömäsoittaja Pete Korpela.
Levyllä on mukava balanssi erilaisten ainesten välillä: löytyy paljon melkoisen herkkää ja hempeätä melodista tunnelmointia Dunkelin saksofonin johdolla, toisaalta taritaan myös jonkin verran rankasti rytisevää, särmikästä sähkökitaramellakkaa. Tuolla pehmentää akustinen kitara, tuolla Korpelan congat läpsyttelevät leppoisasti. Kompit ovat muutenkin ihanasti mallillaan, kun niistä huolehtivat juureva Siitonen ja herkkäkätinen Ounaskari.
Saksofoni ja kitara ovat tosiaankin ne johtoäänet. Dunkel soittaa halutessaan jumalaisen kauniisti, kuunnelkaa vaikka Two towns -kappaleen sopraanoa. Monipuolisuuden nimissä fonistille lankeaa raaempaakin duunia, esimerkiksi kahden rumpalin käskemässä Time to time -biisissä. Samalla tavalla Tegelmanin akustisen kitaran välisoolo edellämainitussa kahden kaupungin laulussa on herkkua, kun rajumpaa kitarismia edustavat Big tremolon kaltaiset vuolaat särösoolot. Levyn puolenvälin jälkeen korvia hörisyttää nätti balladikaksikko. Lyhyistä kappaleista ensimmäinen lähtee pianon ja akustisen kitaran pohjilla, ja saa myöhemmin mukaan Dunkelinkin, jälkimmäinen taas perustuu Tegelmanin päällekkäin soittaman kahden akustisen kitaran lempeään kaksinpuheluun.
Tegelmanin musiikki on huolellisesti rakennettua: soinnissa on monisävyisyyttä, yhtyeen tatsissa herkkyyttä, sävellyksissä toisaalta helposti lähestyttäviä elementtejä, toisaalta sitkoa lisäävää monikerroksisuutta. Jussi Tegelman on Los Angelesin kupeessa sijaitsevalla Nevermind Ranchilla viimeistellyt kuulokuvan erinomaisen nautittavaksi.