Vänkä ja valloittava Viba ensivierailulla Jyväskylässä

383
lukukertaa
Kaikki sivun kuvat: Kalevi Plattonen.

”Raikas tuulahdus” kuuluu fraasi, käytetään sitä! Kolmekymppinen Virva Immonen tuo suomalaiseen jazziin laulutekijyyttä. Onhan meillä toki paljon tekijöitä, jotka säveltävät lauluja ja jotkut sanoittavatkin itse, mutta Immosen juttu täyttää laulutekijyyden henkilökohtaisuuden vaatimuksen erittäin viehättävällä tavalla. Vinoa ja pientä hykerryttävää huumoria, taitavasti sanallistettuja tunnelmia. Kirjoitettuna joku ”hei muija, et viittis alkaa haastaa riitaa” voi näyttää erikoiselta jazzlyriikalta, mutta oikeasti Immosen rempseily toimii.

Yhden uuden biisinsä Immonen kertoi syntyneen Litku Klemetin keikan innoittamana. Vertailut eivät useinkaan musiikissa toimi, mutta kun nyt taiteilija itse avasi pelin, mainittakoon että eräs toinenkin kappale (Täydellinen elämä?) herätti ajatuksen ”jazzin Litku Klemetistä”. En kuitenkaan lähtisi yhtään vähättelemään Immosen omintakeisuutta, ennemmin kyse on sattumalta tässä ajassa esille pompanneesta sukulaissieluisuudesta.

Immosella ei ole suurta ja vaikuttavaa äänimateriaalia, mutta vaatimattomampikin riittää kun on osaamista ja persoonallista puhuttelevuutta. Kasvotusten-biisin Immonen uskalsi aloittaa vain basson kanssa keskustellen, ja laulun liveluuppauskin pelitti yhden kappaleen herkässä johdannossa. Enimmäkseen Immonen oli kuitenkin lavalla reteä, itsevarma ja positiivinen, ja tällaiseen olemukseen pieni ripaus kabaret-henkisyyttäkin sopi mainiosti.

Immonen myös jätti runsaasti tilaa erinomaisille soittajille. Helsinkiin muuttanut virolaisbasisti Heikko Remmel oli asettunut lavalla keskelle, ja samalla tavalla hän oli keskiössä yhtyeen svengissä. Remmel on ihanteellinen jazzbasisti: vahvasoundinen, oman tilansa suurella itseluottamuksella ottava, muita sitouttava, taitava ja kiinnostava solistinakin vielä. Sitä paitsi on aina mukavaa nähdä jazzbasisti, joka hymyilee keikalla (olikos niitä muitakin?). OK:KO-yhtyeessä mainetta hankkineet pianisti Toomas Keski-Säntti ja rumpali Okko Saastamoinen ovat tässäkin yhteydessä valloittavia. Keski-Säntti oli yhtyeen solistillinen voima, mies ajeli pikkukujasten sijaan avarilla bulevardeilla, massiiviset vyörytykset veivät lauluosuuksien välillä ihan muihin tiloihin. Saastamoinen puolestaan oli rytmittelyissään jälleen ihastuttavan irtonainen ja vapautunut.

Vaikka Viban voima on paljolti Immosen persoonallisuudessa, se ei pääsisi näin loistamaan ilman taustan jazztrion säkenöivää työtä.

Viba Popparissa 4.10.2017
Jazz JKL Live
Virva Immonen – laulu
Toomas Keski-Säntti – piano 
Heikko Remmel – kontrabasso
Okko Saastamoinen – rummut