Lepistö, Markku: Solos

722
lukukertaa
Cover art by Himmu Salo ; Cover design by Harri Salminen at SalminenGraphics.

2018 Rapusaari Records RAPU002

1.Minima 1
2.Aili
3.Concerto diatonique
4.Kirkkaus / Shine
5.Silta / Bridge
6.Minima 2
7.Caprice diatonique
8.Salmivaara

All composition by Markku Lepistö.

Markku Lepistö (three row accordion).

Track 4 features nature sound clips from ”Kaulushaikara, lintuja ruovikkoisella lahdella, kevät” / ”Bittern Bellows in a canebrake on a lake in the spring, lots of other birds having a display” by YleArkisto, available under a Creative Commons Attribution Licence.

Recorded and mixed 9-11/2017 by Antti Vainio at Yliroudari Studios
Mastered by Teemu Kinnunen at MojoLab

Arvio: 4,5 tähteä

 

Vähän voi olla hurjan paljon: yksi viime aikojen hienoimmista instrumentaalilevyistä on luotu pelkällä kolmerivisellä harmonikalla. Asialla on pitkän linjan harmonikkataituri Markku Lepistö, musiikin tohtoriksikin Sibelius-Akatemiasta valmistunut muusikko.

Solos on Lepistön viides sooloalbumi. Sen sisältönä ovat Lepistön vuosina 2012-13 diatoniselle kolmeriviselle säveltämät kappaleet, koristeenaan muutama vanhempi sävellys.

Diatonisuus tuo oman rajoitteensa, mutta kuten niin usein taiteessa, rajat ovat vain hyvästä. Tiivistäminen ja keskittäminen johtavat nytkin hienoon lopputulokseen. Lepistö tunnustaa auliisti viehtymyksensä minimalismiin, ja Beltunan kaunis sointi sopii vähäeleisyyteen oivallisesti.

Muutamassa rytmikkäämmässä kappaleessa on lievää jankkaamisen makua, mutta niissäkin pienet soinnilliset variaatiot riittävät elävöitykseen. Hyvä esimerkki on Salmivaara, joka voisi olla jähmeästi junnaava, mutta kasvaakin soundien vähittäisen muovaamisen myötä majesteettiseksi. Täyteen kukkaansa soittimen herkkyys kuitenkin puhkeaa hitaasti soljuvissa, kauniisti koristelluissa melodioissa, upeimmillaan kappaleessa Silta.

Tohtorismies kun on asialla, Solos-levyn voi kuulla myös diatonisen 3-rivisen soittotekniikoiden ja sointivärien tutkimuksena. Tästä näkökulmasta Lepistön ”selvitys” on monipuolisuudessaan ansiokas. Olennaista kuitenkin on, että levyn kansanmusiikillis-minimalistinen sekoitus on myös taiteellisesti täysosuma, kun sen musiikki on yhtä aikaa sekä persoonallista että universaalia.

Lepistön taiteesta kiinnostuneen kannattaa sooloprojektin ohella seurata ainakin harmonikan ja kontrabasson voimin pelaavan Lepistö & Lehti -duon sekä harmonikkakvintetti Samurain tekemisiä.