Kämäräinen, Timo: Blink and you miss it

120
lukukertaa
Photography and graphic design by Tero Ahonen.

2021 Eclipse Music ECD-2020127

Reverie
1.Scarecrow
2.Wrong time, wrong sex
3.A melting heart
4.Compulsive – obsessive
5.Chemical comfort
6.Hermit
7.Lifelong tango
8.Paradigm change

Nihilism
9.Voice of reason
10.Unreliable narrator
11.Silver spoon
12.A tendency to despair
13.Life is hell, John
14.The rhinoceros

Affirmation
15.The rejecting of the king
16.Holiday in oblivion
17.This is not the future you expected
18.Tiny fighter
19.Bravado
20.Don’t want to talk about it
21.The oxpecker
22.Absolute paradox

Timo Kämäräinen (acoustic guitar, laud, dobro, keyboards and percussion).

Recorded by Timo Kämäräinen
Mixed and mastered by Tommi Vainikainen

Arvio: 4 tähteä

”Life is an improvisation. It’s in our nature to try and deny this and superimpose our plans and agendas on it, but it is, finally, all in vain. We are and will eternally be faced with having to improvise.”

Siinä Timo Kämäräisen lähtökohta Blink and you miss it -levylle. 22 kappaletta lyhyitä tuokiokuvia ”eletyistä elämistä”, niiden tärkeistä hetkistä. Kokonaisuus on jaettu kolmeen osaan, a) haaveiluun tahi uneksuntaan, b) nihilismiin ja c) tunnustukseen tai vakuutteluun tai johonkin muuhun affirmation-sanan monista merkityksistä.

Akustinen kitara on pääosassa, mutta matkassa kulkevat vuorollaan myös luuttu, dobro, kosketinsoittimet ja lyömät. Genreajattelun kautta levyä on turha lähestyä, sillä Kämäräinen sekä osaa että tuntee omakseen mitä vain Bachista tähän päivään, ja antaa musiikin virrata lävitseen vapaasti. Samalla musiikki on paineetonta, täysin vailla näyttämisen halua, kypsän muusikon tuumailua.

Tuumailu ja se uneksunta (monessa kohtaa muuallakin kuin Reverie-osassa) määrittelevät paljolti levyn henkeä. Vaikka nämä musiikilliset vaikutelmat ovat kestoltaan lyhyitä, keskittyvä kuuntelija ehtii saada niiden tunnelmista paljon irti. Jokaisesta soitteesta aistii muusikon täydellisen keskittymisen, kevyitä välisoittoja tähän konseptiin ei mahdu. Samalla mikromittojen ketjussa toteutuu ja täyttyy myös levynmittaisen taiteellisen kokonaisuuden ideaali.

Kämäräisen työ rock-, proge- ja fuusioprojekteissa on usein ollut räväkkää ja raisua, täysillä heittäytyvää. Tällä kertaa herkkävireinen kokonaisuus valottaa merkittävän taiteilijapersoonan toista laitaa, ja pakottaa myös kuulijan miettimään syntyjä syviä.