2019 Edition Records EDN1134
1.Aeropeans (Aki Rissanen)
2.Facts and fiction (Teppo Mäkynen)
3.Moro lasso al mio duolo (Carlo Gesualdo)
4.Das untemperierte Klavier (Aki Rissanen)
5.Arborium (Aki Rissanen)
6.Cantus Arcticus, Melancholy (Einojuhani Rautavaara)
7.Seemingly radical (Aki Rissanen)
8.Love song (Aki Rissanen)
9.Alava maa (Aki Rissanen)
Aki Rissanen (piano), Antti Lötjönen (bass), Teppo Mäkynen (drums).
Produced by Aki Rissanen
Executive producer: Dave Stapleton
Recordedat 3/2019 Kallio-Kuninkala Studios, Järvenpää, Finland by Mikko Raita
Assistant engineers: Ilmari Apajalahti and Arttu Aalto
Mixed 4/2019 at Studio Kekkonen, Helsinki, Finland by Mikko Raita
Mastered 5/2019 at Chartmakers West, Espoo, Finland by Svante Forsbäck
Pianotrion taide jalostuu yhä edelleen, ja yksi Suomen viime aikojen hienoimmista saavutuksista on tässä. Pianisti Aki Rissanen on saanut tehdä pitkään yhteistyötä basisti Antti Lötjösen ja rumpali Teppo Mäkysen kanssa, ja kolmannella levyllä ollaan jo hyvin lähellä taiteellista täysosumaa.
Art in Motion -levyllä mielenkiintoisinta on näennäisesti täysin vastakkaisten innoittajien ja vaikutteiden sulautuminen yhtenäiseksi triosoundiksi. Länsimainen taidemusiikki on Rissasen pianismissa aina läsnä, ja hyvin pitkältä matkalta, vähintään Bachista Ligetiin. Toisaaalta trio hakee hyvin paljon eväitä edm:n eli elektronisen tanssimusiikin meiningeistä.
Rissasen klassinen koulutus saa levyllä taiteellisen läpivalaisun, kun sekä italialaisen Carlo Gesualdon (1566-1613) että vuonna 2016 kuolleen Einojuhani Rautavaaran sävellyksistä syntyy nyt hyvin erityislaatuiset (osittain) jazzinnetut versiot. Myös Rissasen omissa sävellyksissä voi kuulla monipuolisen koulutusperustan vaikutuksen ja intohimon rajattomuuteen ja samalla omaan suureen fuusioon.
Ja se vastapooli: elektroninen tanssimusiikki on sinänsä simppeli laji, mutta sen estetiikan siirtäminen pianotriolle ei olekaan ihan yksinkertaista: rytminen pohja lähtee pelkistetyistä kiihkeistä motiiveista, mutta jazztrio tarvitsee aina enemmän, aitoa kehitystä ja muuntelua. Pienet pianoriffit pitävät nekin aikansa kiinni edm:ssä, mutta Rissanen ei viitsi jäädä loputtomasti junnaamaan, vaan lähtee rohkeasti ja myös onnistuen laajentamaan harmonioita vapautuneiden improvisaatioiden kautta.
Taide on aina liikkeessä, ja sitä muovaa jatkuvasti liike sisään ja ulos, kohtaamiset ulkopuolisen maailman kanssa. Aki Rissanen Trion uudessa musiikissa ”taide” ja ”populaari” kohtaavat hyvin persoonallisella ja kiinnostavalla tavalla.
