Jarmo Saari Republic: Soldiers of light
2019 JSR 02
1.The wunderers (Saari ; arr. Assefa, Kuoppamäki, Louhivuori)
2.Compassion (Saari, lyrics C. Chaplin)
3.Organism (Saari ; arr. Assefa, Kuoppamäki, Louhivuori)
4.Polarized flow (Assefa, Kuoppamäki, Louhivuori & Saari)
5.My kinda woman (Saari ; lyrics Saikkonen & Saari ; arr. Kuoppamäki & Saari)
6.Radio Mammalia (Saari ; arr. Assefa, Kuoppamäki, Louhivuori)
7.Saffron tears (Dragomir) (Saari ; arr. Assefa & Saari)
8.Polarised flow II (Assefa, Kuoppamäki, Louhivuori & Saari)
9.Aura (R. Eskelinen, Saari, Assefa, Kähärä, Poussa)
Jarmo Saari Republic: Jarmo Saari (guitars, vocals, taurus pedal, theremin, keyboards, trombone, percussion, viola da gamba, bass, samples, kantele, glass harp, chromaharp, omnichord), Abdissa Assefa (drums, acoustic & electric percussion), Sami Kuoppamäki (drums, percussion), Olavi Louhivuori (drums, percussion).
+ 1, 3: Saima Saari (vocals)
+ 3: Jukkis Kiviniemi (bass)
+9: Anna-Mari Kähärä (vocals)
Recorded, produced and mixed by Abdissa Assefa & Jarmo Saari
Recorded at Ambience Studios & Island Studio, except 6: drums recorded at Finnvox Studio by Risto Hemmi
Mixed at Ambience Studios
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers
On tribaaligrooven aika: Jarmo Saaren heimo kokoontuu jälleen. Valon sotureita ovat nämä, vankasti hyvän puolella pimeyttä vastaan, kuten Charlie Chaplin -samplen sanoin tulee todistetuksi Compassion-kappaleessa. Nyt jos koskaan tarvitaan taas idealismia, kyynikot sietävät hävetä. Hällävälittelyn, ihmettelyn tai voivottelun sijaan on tehtävä oma osuutensa, on oltava hyvä muille, ei se eläminen sen vaikeampaa ole.
Jos on humanisti-Chaplin voimaannuttava, sitä on yhtä lailla levyn musiikki. Kaikista soitteista huokuu tarttuvaa energiaa. Soiva massa on useinkin hyvin sankka (Saaren itse keitokseen taiteilemien soittimien määrä on tyrmäävä), mutta kokonaisuudet ovat hallittuja, luomu ja synteettiset soundit asettuvat draamassa omille paikoilleen.
Laulubiisi My kinda woman kutkuttelee sävelkuluiltaan oudosti sekä Hendrix- että Zappa-hermoja, ja se on tässäkin ajassa hyvä se. Varsinaista kitarahurmiota päästään todistamaan Saffron tears -biisissä. Se soljuu suhteellisen rauhallisesti uomassaan, mutta kitarasoundissa on koko kahdeksan ja puolen minuutin matkan ajan tyrmäävää voimaa.
Ei muuallakaan ole päässyt läpi mitään puolivillaista. Eniten Saaren tasavallassa hämmästyttää osaamisen ohella silkan käsityön määrä. Instumentaalimusiikkiin painottuva levy on vaatinut valtavan työmäärän, jotta tsiljoonat palat on saatu paikoilleen.
Hyvä tuli: soitteet erottuvat ja sopivat silti samalle levylle, niissä on sopivassa suhteessa tarttuvuutta ja yllätyksiä, ja kohdillaan on myös herkkyyden ja voimasoiton suhde (oikein hyvä on olla silloinkin kun kolmen rumpalin futuristinen etnogroove vyöryy voimalla kuulijan yli). Miljoonien muusikkojen maailmassa erottuvuus on tärkeää, ja se on tässä saavutettu upeasti: kukaan eikä mikään soi niin kuin Jarmo Saari Republic.
Levyllä muistutetaan kauniisti siitä mikä ystävien heimolle on oikeasti tärkeää. Aura-kappale on omistettu vuonna 2016 kuolleelle Zarkus Poussalle, Saaren läheiselle kollegalle, jonka positiivisen energian menettäminen oli suuri isku koko Suomen musiikkielämälle. Auran pohjat on tallennettu Poussan hautajaisissa Kallion kirkossa, ja lavalla on Jarmo Saari Republicin kanssa suuri määrä Poussan muusikkoystäviä. Nyt uudeksi muokatun teoksen kautta jaetaan taas ison miehen isoa hymyä meille muille lohdutukseksi ja opastukseksi.
