Tuomas Paukulle ei riitä musisointi, vaan siinä ohessa kitaristi tekee Jyväskylän ja koko Keski-Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää työtä keikkajärjestäjänä. Paukun alulle panema Jazz Jkl ry järjestää keikkoja Jyväskylän lisäksi monessa Keski-Suomen kunnassa, ja tarjoaa siten muusikoille työtilaisuuksia ja maakunnan musadiggareille nautittavaksi parasta nykyjazzia.
Lavalla Paukku nähdään useimmiten Jazz Jkl Collectiven riveissä, mutta vielä omempaa musiikkia on tarjolla silloin kun Tuomas Paukku Scription aktivoituu keikoille. Yhtyeessä Paukun sävellyksiä tulkitsevat maestron ohella pianisti Juho Valjakka, basisti Jori Huhtala ja rumpali Tomi Saikkonen.
Bändin Paukku perusti vuonna 2016 ruotsalaisvoittoisen Description-yhtyeen jatkoksi. Julkaistuna on kaksi pitkäsoittoa, tuoreimpana vuoden 2023 Whirls-levy, jonka musiikki oli myös Jyväskylän keikan runkona, koristeltuna jokusella vanhemmalla/uudemmalla sävellyksellä.
Scription on hieno bändi, ja paranee vain koko ajan. Sitä se pitkäjänteisyys teettää. Ja tietysti Paukku yhtyejohtajana hyötyy siitä, että Huhtala on Jyväskylän-vuosiensa jälkeen noussut vääjäämättä maan ykkösbasistien joukkoon tai siitä, että Valjakan pianismi tavoittaa aina vain nerokkaampia tasoja.
Bändissä riittää siis ihasteltavia yksilöitä, mutta tärkeintä on kollektiivin toimivuus Paukun musiikin tulkkina. Paukun oma soitto on kypsynyt vuosi vuodelta itsevarmemmaksi ja nautittavammaksi. Kitara soi sävykkäästi, useimmiten puhtaasti todella kaunilla soundilla, mutta tarvittaessa pientä säröäkään kaihtamatta. Kitara on myös lähes aina se, joka ”vie” musiikkia, teemoissa ja ykkössolistina. Ylenpalttisuuden ja yksipuolisuuden välttämiseksi hyödynnetään sitten Valjakan ja Huhtalan mittavia solistisia taitoja.
Tomi Saikkosen työ taas takaa osaltaan sen, että yhtye on yhtä kotonaan keveässä lyyrisessä äänimaailmassa kuin rivakassa ja koukeroisessa postbopissakin. Saikkonen ei tunge esille, vaan säätelee tarkasti yhtyeen energiavirtauksia.
Kaikkiaan Scription on hyvin omaääninen yhtye, juuri sellainen, jota kannattaa pitää pitkään elossa, Paukun musiikkilaboratoriossa riittää kyllä tutkisteltavaa ja kehiteltävää.
Hajahuomioita keikalla soitetusta:
Florals. Lempeä, lämmin tervetulotoivotus. Paukun soolon aikana kuitenkin jatkuvaa hidasta nostoa muilta, lisää volaa ja energiaa, paisuttelua. Sama kasvattamisen metodi oli Huhtalalla ja Saikkosella käytössä myös Valjakan soolon aikana pianistin edetessä hiljaisesta lyyrisestä alusta yhä räväkämpään ilmaisuun. Valjakka näytti jo tässä miten ainutlaatuinen hän on pianistina, ja vielä parempaa oli myöhemmin tulossa.
Equantum. Energinen pläjäys, Saikkonen vauhdissa, jonkinlaista viistoa funk-henkisyyttäkin ilmassa. Huhtalan loistelias bassosoolo, ja Paukun pitkän soolon lopussa komppi hehkui jo tulikuumana.
Deeper down. Uusi biisi, ensiesitys tällä kokoonpanolla. Rauhallisempi veto, ei ihan balladitempoa kuitenkaan. Huhtalan basso piti jännitettä yllä, muotopuhdas kokonaisuus.
Verge. Aluksi Huhtala pisti parastaan johdattelijana, ja hallitsi sen jälkeenkin alkumatkaa vikkelillä kuvioillaan. Paukun soolon taustalla Saikkosen pommit ja energinen soitto kuljettivat musiikkia eteenpäin. Pianosoolon aikana bändi alkoi kiehua, Valjakalta upeaa turbosoittoa. Ainoa pettymys tuli siitä, että bändi palasi alas näiltä huipuilta. Kulki nimittäin niin kovaa, että loppuräjähdys, täysi kaaos ja kamojen kaataminen lavalle olisi kerrankin ollut jazzkeikalla kohdillaan.
Animating. ”Melko uutta tuotantoa”. Melodisen, kitaravetoiseen kappaleeseen Paukku annosteli säröäkin. Soolon lopussa koettiin hieno tihentymä, johon kaikki osallistuivat, ja silloittivat samalla tien lyhyeen pianosooloon.
Earthbeat. Balladi. Paukku aloitti yksin, kitarassa tremoloa ja kaikua. Tunnelmaltaan tummasävyisen kappaleen alkua määrittivät myös pelkistetyt bassolinjat. Hienoa kuultavaa oli Huhtalan soolo, jonka taustalla ei pitkään aikaan kuultu pianoa, vain kitaran harvat soinnut ja Saikkosen satunnaiset osumat peltiin. Pelkistettyä ja hyvin toimivaa.
Abyss. Illan vanhin biisi, sävelletty 15 vuotta sitten (Tuomas Paukku Descriptionin levyltä). Biisihän starttaa hieman jähmeästi, mutta kun Paukun improilu pääsi vauhtiin, kitaristin kone kuumeni nopeasti. Huhtala kulki rinnalla yhtä kovaa, ja kaikkiaan kuultiin upeaa yhtyesoittoa. Monivaiheisen kappaleen lopetus oli todella virkistävää haahuilua. Ensin impressioitiin helmeilevän pianon, basson jousisoiton ja härökitaran voimin. Alkoi mennä free jazzin puolelle. Sieltä hämyn keskeltä muisteltiin teemaa, ja sitten innostuttiin ihan kunnolla. Tuntui että nyt Valjakka varastaa koko shown, mutta kyllä muut kolme ihan kiitettävästi pistivät kampoihin. Hurmoksessa pianisti joka tapauksessa mätti menemään, ja tuntuu ettei näin estotonta pianonsoittoa saada koskaan studiossa talteen. Onneksi on keikat!
Solar. Erityisen vinkeää post-bopia Paukun vikkelän kitaran johdolla. Vaan ehti Valjakkakin nopean soolon heittää väliin ennen yhteistä koukuttelua. Saikkonen sai tässä biisissä rumpusoolonsa muiden vampatessa. Encoretaputukset olivat sekä ansaittuja että villejä.
Stella by starlight. Bändin yhteistä encorea ei ollut valmiiksi mietittynä, vaan Paukku oli ajatellut soittaa soolona ”jotakin”, olihan taustalla sentään melko tuore soolokitaralevykin. Ehkä bändin loistovire ja loistofiilis sai mielen muuttumaan, ja päädyttiin soittamaan neljään pekkaan yksi jazzstandardi kaupan päälle. Kauniisti Paukku ikivihreän teeman muotoili ja kehitteli erinomaisen tyylikästä improa päälle. Omaan tuotantoon verrattuna latinki kuitenkin laski, vaikka kaikki yrittivätkin tehdä parhaansa mukaan jotakin kiinnostavaa. Perusjamimeiningiltä, tasokkaalta toki, maistui siis osittain biisin alkupuoli, mutta Valjakan ja Huhtalan improt kyllä nostivat tämänkin version tavanomaisen yläpuolelle.
…..
Jazz Jkl Live
Ravintola Poppari, Jyväskylä, 31.10.2025
Tuomas Paukku Scription
Tuomas Paukku – kitara
Juho Valjakka – piano
Jori Huhtala – kontrabasso
Tomi Saikkonen – rummut
