Vanhempaa ja nuorta kokemusta Helsingistä Loviisan Cafe Saltbodanissa

199
lukukertaa
Kaikki sivun kuvat: Ari Haimi.

Pekka Pylkkänen Trio feat. Filemon von Numers
Cafe Saltbodan, Loviisa

Pekka Pylkkäsen pitkä ja monipolvinen ura alkaa olla jo suomalaisen jazzlegendan luokkaa. Oulunkylän pop/jazz opistosta vauhtia saanut ura ja opinnot Sibelius-akatemiassa nostivat Pekan arvostettuun asemaan, joka on kantanut pitkään ja kansainvälisille keikoille ja verkostoitumaan hyvin niin Suomeen kuin kansainvälisesti. Hän on myös hyvä linkki esimerkiksi varhain menehtyneen Upi Sorvalin ja nuoremman soittajakunnan välillä.

Loviisan Saltbodan on mukavan matkan päässä pääkaupunkiseudulta, joten Pekka on käynyt useamman kerran esiintymässä Loviisassa. Tällä kertaa mukana olivat alunperin oululainen luottorumpali Anssi Tirkkonen ja töölöläinen nuori uransa alkuvaiheessa oleva, mutta jo kokenut  Filemon von Numers.

Mukava kattaus eri-ikäisiä soittajia, joita kuitenkin yhdistää kiinnostus myös traditionaaliseen jazztriosoittamiseen. Pekan triossa ei ole pianistia ja tämä antaa kolmelle soittajille myös suuremmat sooloilumahdollisuudet. John Coltrane ja Dizzy Gillespie olivat ohjelmistossa hyvinä johdatuksina musiikkityyliin mitä illan aikana oli kuultavissa. Joillekin Pekka Pylkkänen tuo mieleen latinomusiikin ja etenkin kuubalaisen musiikin esittämisen. Tällä kertaa tyyliä ja ohjelmistoa voisi kutsua be bop -tyyppiseksi setiksi.

Filemon jälleen Suomessa

Yleisö otti bändin hyvin vastaan, Pekka alkaa saamaan omaa fanikuntaa aikaiseksi Cafe Saltbodanin keskuudessa.

Anssin kanssa Pekka on kiertänyt jopa Aasian kierroksen, mutta Filemon on liittynyt mukaan myöhemmin. Filemon von Numers on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kokea jo monenlaista basson varressa.

Hän opiskeli pari vuotta Göteborgissa ja sen jälkeen vielä kandiopiskelut Sibeliusakatemiassa. Opintojen jälkeen avautui mahdollisuus soittaa Pariisissa ja laajemminkin Ranskassa. Vuosi vierähti tällä keikalla nopeasti.

Nyt Filemonilla on jo hyvä näkemys alasta. Ennen keikkaa SuomiJazzilla oli hyvä tilaisuus keskustella rauhallisessa ja lämpöisessä syysillassa Filemonin ja muun bändin kanssa. Filemon kertoi siitä että suomalisilla on hieman turhan vaatimaton suhde omiin taitoihin ja osaamiseen. Filemonille on tässä vuosien ja ulkomailla vietetyn kokemuksen perusteella muodostunut näkemys, että alemmuuteen ei ole mitään syytä. Suomessa on huippuosaamista ja opetuksen taso on korkea. Turha suomalaisen on pyöritellä baskeria käsissään ja katsoa kengänkärkiä. Kyllä täällä osataan ja voidaan lähteä maailmalle soittamaan. Vapaat äänet -tyyppisten kiertueiden merkitys on suuri ja tämä toiminta luo verkostoja ja soittomahdollisuuksia maailmalle.

Konsertti eteni hyvin ja Saltbodanin akustiikka on erikoinen ja mainio tämän tyyppiselle bändille. Lattialankkuja myöten etenkin basson nyanssit etenevät hyvin pitkin salia. Ei yleisö päästänyt bändiä ilman ylimääräistä pois paikalta.

Loviisan musiikkielämää on glorifioinut useita vuosia Sibelius-festivaalit, joka on keskittynyt lähinnä klassiseen musiikkiin. Mukana on toki ollut lauantai- tai perjantai-illan jazzkonsertit. Eräänlainen relausilta klasarimuusikoille.

Loviisaan on saatu maamme ykkösjazzartisteja ja joissakin tapauksessa on saatu jopa spontaaneja jameja aikaiseksi. Nyt Loviisan Sibelius-juhlat ovat jonkinlaisessa kriisissä. Uutta järjestelytahoa etsitään kuumeisesti ensi vuoden juhlien järjestäjäksi. Harmi, jos pitkä traditio pääsee katkeamaan.

Loviisan rauhanfoorumin yhteydessä on usein kuultu Jari Perkiönmäen ideoimia jazzesityksiä, joten yleisöä on hellitty Loviisassa. Cafe Saltbodan on ottanut nyt rohkeasti roolia jazzkulttuurin esillepanossa. Mainio paikka sikäli että paikalle pääsee veneellä tai autolla. Vierasvenesatamassa voi veneessä jopa yöpyä turvallisesti. Pääkaupunkiseudulta Loviisaan ajaa moottoritietä pitkin jopa alle tunnissa.

Talven tullen esiintymistilat voivat olla hieman kortilla. Vanha seurahuone on saneerattu hienoon kuntoon, mutta siellä akustiikka vaatii vielä mietintää. Kaikkiaan Loviisalla on hyvät mahdollisuudet pitää pintansa musiikkikaupunkina, mutta se vaatii jämäkkää päätöksentekoa ja työtä!

Pekka Pylkkänen trio
Pekka Pylkkänen, saksofonit
Anssi Tirkkonen, rummut
Filemon von Numers, basso