Riitta Paakk,i onko piste merkki lopusta, kuten lauseen perässä oleva
välimerkki vai kokoontumispaikka kuin Stokkan kellon alla? Riitta Paakki: ”Piste on nimenomaan paikka, missä joukolla kokoonnutaan uuteen seikkailuun lähdettäessä.” Suomijazz.com uteli tällä ensimmäisellä kysymyksellä Riitalta edellisen levyn ”Piste” symboliikkaa ja vertauskuvaa. Nyt uusi levy ja seikkailu on tullut julki tämän vuoden huhtikuussa. Levyn nimi on ”Väri”. Levykannen grafiikka viittaa jo selkeästi maalaustaiteeseen. Levyn kappaleet syntyivät vuoden 2022 aikana. ”Vietin jonkin aikaa Pariisissa ja ko. vuodesta ja oleskelun aikana sain sävellettyä levyn musiikin.” Minulla on onnea siinä mielessä, että minulla on maailman paras bändi käytössä. Ainakin paras bändi soittamaan säveltämääni musiikkia.” Kun puheeksi otettiin harjoittelutila ja treenaaminen Riitta naurahtaa, että paras paikka harjoitella on heidän olohuoneensa. Bändin rautainen ammattitaito tekee sen, että bändisoiton perusteita ei tarvitse perinteisin tavoin enää harjoitella. Toki uusien levyjen ja sävellysten sisäänajo vaatii etukäteisperehtymistä ja ajoittain tiukkaakin harjoittelua. Perusta on kuitenkin erittäin vahva. Riitan musiikkiura lähti liikkeelle kouluiän kynnyksellä Lahdessa. Isä oli harrastajamuusikko, joka soitti mielellään rytmimusiikkia ja tanssimusiikkia. Riitta innostui itsekin musiikista ja hänellä oli tilaisuus soittaa Lahdessa musiikkiopistossa ja edetä lopulta Sibeliusakatemiaan ja kruununa lopulta tähän astisesta urasta ja puurtamisesta tuli tohtorina hattu. Riitan mielestä hänellä on ollut opettajat, jotka eivät ole pakottaneet häntä johonkin suuntaan tai muottiin. Avarakatseisuus ja monipuolisuus musiikin suhteen ovat olleet hänelle hyvä pohja kehitymiselle. Eero Koivistoisen kirjassa on hänenkin mielestään monta hyvää pointtia juuri tästä monipuolisuudesta ja sallivuudesta. Kahleita on hyvä murtaa ja siiloja tasoittaa. Säveltämistyö, esiintyminen ja opetustoimi ovat hyvässä balanssissa. Riitta on tyytyväinen kotikaupunkinsa Pekka Rekulan ja kumppaneiden aktiivisuuteen, koska Lahti Jazz yhdistyksen toiminta on saatu hyvin käyntiin. Riitta Paakki Quartet on siellä suunnalla jo keikkaillutkin. Kun tulevaisuudesta ja eteenpäin menosta kysyy niin suunta ei nyt ole kovin uusiin haasteisiin. Riitta ei ole säveltänyt isoille big band kokoonpanolle, vaikka pitää itse soittamisesta isossa kokoonpanossa. Tämä oma bändi on tällä hetkellä fokuksessa sävellysten suhteen. Olisiko odotettavissa jälleen uusi levy. Kotkan East Coast Jazz Klubin keikalla kuultiin uudelta Väri albumilta useita kappaleita, toki myös levyltä Piste. Riitta pitää soittamisesta pienemmissä paikoissa pienelle yleisölle. Vuorovaikutuksella yleisön kanssa on merkitystä. Yleisön rektioita on mielenkiintoista seurata ja elää heidän kanssaan musiikkia. Korpo Gård on jäänyt hänelle erityisesti mieleen. Se on inspiroiva soittopaikka.Kotkan keikalla kappaleen ”Siskolleni ” esittäminen herkisti selvästi bändiä. Sävellyksen ensiesitys oli juuri samalla lavalla muutama vuosi sitten. Manuel Dunkelin voimakas ja varmaotteinen tenorisaksofoni keskusteli läpi konsertin Riitan herkän ja paikoin jopa lyyrisen herkän pianon kanssa. Bändin soitosta henki se että he tuntevat hyvin toisensa.
Klubi-ilta päättyi sävellykseen ”Pyörre”, joka on myös uusimman levyn päätösraita. Rennon luottavainen, paikoin jopa meditatiivinen soitto palkittiin voimakkain aplodein. Ylimääräisenä kuultiin kappale Koodi.
Yleisö on varma ettei tämä jää Riitta Paakki Quaretin viimeiseksi keikaksi kotkalaisen asiantuntevan yleisön edessä. Rakkaussuhde vaikutaa molemminpuoliselta! Riitta Paakki Quartet Riitta Paakki, piano Manuel Dunkel, tenorisaksofoni Antti Lötjönen, basso Joonas Riippa, rummut