Mainio kosketinsoittajavelho Esa Kotilainen teki vaikuttavan keikan Kotkan Maretariumissa. Paikan ja konsertin yhdistelmästä kasvoi mieleenpainuva elämys.
Esa Kotilaisen viisiosainen läpisävelletty teos Tellus esitettiin suuren meriakvaarion edessä. Sali oli pimennetty ja luonnon valo tuli akvaarion kattoikkunan kautta. Suuret itämeren kalat uivat muusikoiden takana ja lainehtiva vesi taittoi valon veden läpi konserttisalin seinille.
Tellus koostui viidestä osasta: Tellus, Musta kuu, Avaruusromua, Punainen kuu ja Seulaset. Osien välillä oli improvisoituja siirtymäjaksoja. Osien nimet antavat viitteitä musiikin tyylistä. Kyseessä on universaalia aiheita käsittelevää musiikkia, jota esitetään kosketinsoittimilla. Mukana on mm. Minimoog vuodelta 1978. Toki Esalla on tallessa vuoden 1973 versiokin. Koskettimia oli esitystilassa kunnioitusta herättävä määrä. Sähköbassoa soitti esityksessä Olli Andersen. Esa Kotilainenhan on jo nuorena erikoistunut elektronisiin kosketinsoittimiin, joita ei 1970-luvun Suomessa vielä juuri ollut. Esim. Moog ja Mellotron olivat ja ovat hänen spesialiteettejaan. Ennen tätä kautta Esa oli lapsesta ja nuoresta harjoitellut soittamista pianoharmonikalla ja vaihtanut sen lopulta Hammond-urkuihin. Tanssimusiikkikeikoilla pystyi rahoittamaan kalliiden instrumenttien hankintaa, Tamara Lundin taustayhtye oli hänen ensimmäinen merkittävä työllistäjänsä.
Bändikuvioissa kyseessä on myös sukupolvikokemus. Esan soittoa kuultiin aikanaan useiden hänen ikätovereidensa keikkaseteissä ja levyillä. Tuottajat kutsuivat hänet soittamaan esimerkiksi Dannyn, Kirkan ja Hectorin kanssa. Kansainväliset virtaukset saavuttivat Suomen erittäin nopeasti. Esa pystyi hyödyntämään kosketinsoitin osaamistaan niin rock-, iskelmä- ja taidemusiikissaan. Mainosmusiikillakin oli kysyntää etenkin siihen aikaan eksoottisilla soittimilla ryyditettynä.
Ennen ja jälkeen konsertin Esalle ja Olli Andersenille jäi aikaa jutella kiinnostuneiden kuulijoidan kanssa etenkin Tellus teoksen vaikuttimista ja taustoista. SuomiJazzkin pääsi keskusteluun mukaan. Kuten Tellus-teoksen osista moni huomaa kyseessä on avaruuteen viittaavia käsitteitä. Esa muistuttaa kuitenkin hieman lakonisesti ja humoristisesti, että ääniaallot eivät paljoa tyhjässä avaruudessa etene. Ihmisaistit ovat kehittyneet selviytymiseen Telluksen pinnalla. Avaruusinnostus juontaa sodan jälkeiseen tilanteeseen. Avaruuskilpajuoksu, ufot, Eric von Dänikenin kirjat ja elintason nousu innoittivat sen ajan nuorisoa. Nuorisolla alkoi olla varallisuutta sen verran että rahaa riitti keikkalippuihin ja levyihin. Suuret ikäluokat aikuistuivat. Radioaaltojen vääntely putkiradioissa ja ulkomaisten musiikkikanavien etsintä ja elektronisten soitinten kehitys innoitti monia nuoria muusikoita. Täältä löytyi ajan soundi. Samoin progemusiikki 60-70-lukujen taitteessa imaisi Esan matkaansa. Hän soitti joitakin aikoja sekä Wigwamissa että Tasavallan Presidentti -yhtyeessä. Esa kiinnittää myös huomiota siihen, että 60-luvun nuorisoa innostivat myös yhteiskunnalliset asiat. Myös modernilta nuorisomusiikilta odotettiin kantaaottavuutta. Musiikilla oli oltava tarkoitus. Toisaalta huumeet ja kaikenmaailman okkultistiset liikkeet sekoittivat nuorten ajatusmaailmaa. Tätä vasten kannattaa tarkastella myös tuon ajan musiikkia. Monella arvostetulla muusikollakin on ollut harhapolkunsa, myös Suomessa. Esa ei ole antanut mitenkään periksi näissä globaaleja asioita käsittelevissä asioissa. Hän kantaa osaltaan huolta maapallon tilasta. Työn alla on ollut jo pitkään sävelteos, joka kuvastaisi maailman meriä riivaavaa muoviroskaongelmaa. Tästä aiheesta keskustelu ison merivesiakvaarion vieressä oli vaikuttavaa ja hyvin konkreettista. Toivotaan että teos esitettäisiin tässä samassa upeassa miljöössä myöhemmin, kun se on esityskuntoon hiottu.
Seuraava Esan Kotkan keikka on sykysyllä Aaltoja-festivaalilla. Salintäyteinen yleisö jää innolla odottamaan lisätietoja esityspaikasta ja -sisällöstä.
Tellus
Maretarium, Kotka, 3.5.2023 Esa Kotilainen, koskettimet Olli Andersen sähköbasso