Jyväskyläläinen Voices on kaupungissa opiskelevien nuorten laulajattarien kokoonpano, jolla on jo ollut menestystä Lady Summertime -jazzlaulukilpailussa. Yhtyeellä riittää myös kunnianhimoa vaikuttaa suomalaisen jazzlaulun kenttään laajemminkin kuin vain omalla laulullaan, sillä Voices on vahvasti uuden laulutapahtuman takana.
Ensimmäinen Voicing-tapahtuma ei ollut yleisömenestys. Hivenen hämmästynytkin olin siitä, miten vaikeata uuden jutun lanseeraaminen näyttäisi olevan jopa Jyväskylässä, jossa sentään kulttuurin alalla on totuttu omaksi ottamaan monenlaista erikoisempaakin ilmiötä.
Eikä Voicing edes ole laadukkuudestaan huolimatta mitään ”vaikeata”. Luulisi ihmisiä nykyisinä raadollisen raskaina aikoina kiinnostavan tällainen pienimuotoinen ja intiimi tapahtuma, jossa on mahdollista kuulla oikeata ihmisen ääntä. Laulu on kuitenkin se suorin ja puhuttelevin musiikillinen väylä toisen ihmisen sisimpään.
Avauksessa, Voices-yhtyeen konsertissa Jazz Barissa oli vielä kuulemma ollut aivan kohtuullisesti yleisöä, mutta esimerkiksi Nikolainsalin ja Äänekosken kaupungintalon konsertit soivat valitettavasti vain muutamille kuulijoille.
Musiikin laadussa ei vika ainakaan ollut. Kävin kuuntelemassa kaksi mainiota konserttia, Mirja Mäkelän ja Riitta Paakin tunnelmapalan Nikolainsalissa sekä Voices-yhtyeen reippaan vetäisyn Äänekosken kaupungintalolla.
Mirja Mäkelä ja Riitta Paakki
Paakki ja Mäkelä ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Edelliseltä vuosituhannelta muistetaan duokeikkoja yhtyenimellä Girl Talk. Tässäkin konsertissa duo palautti mieleen Girl Talkin aikaista Paakin sävelmistöä, mutta enimmäkseen konsertti rakentui Mäkelän tuoreen Arco Iris -levyn kappaleiden varaan. Yhtä Eero Koivistoisen teemaa lukuun ottamatta biisit olivat Mäkelän omia sävellyksiä, omien tekstien lisäksi mm. Kirsi Kunnaksen runoihin.
Valmiisiin runoihin säveltäminen on aina ongelmallista. Monesti käy niin, että musiikin vapaa kulku jää runon rytmin vangiksi, jolloin syntyy se surullisenkuuluisa tekotaiteellinen vaikutelma. Säveltäjälle toivoisi näissä tapauksissa rohkeutta murtautua ulos, käyttää tekstiä vain lähtökohtana ja muovata sitä tarvittaessa musiikillisista lähtökohdista (aivan kuten elokuvantekijät tekevät kirjallisuudelle, vaihtelevalla menestyksellä toki).
Mäkelälläkin oli välillä vaikeuksia runon ja musiikin yhteensovittamisessa. Kokonaisuus toimi kuitenkin lopulta hyvin. Pienissä kappaleissa oli hyvät, herkät hetkensä, Mäkelän jazzikkaimmatkin improvisaatiot luontuivat hyvin muuten laulelmalliseen kokonaisuuteen ja Paakin pianonsoitto oli jälleen herkkua. Paakin tyyli yhdistää luontevasti jazzin eurooppalaisen taidepianon traditioon, molemmat suuret linjat tuntuvat olevan soitossa koko ajan läsnä.
Voices
Voices-lauluyhtye on yhtä kuin viisi laulajaa plus pianotrio. Vakiosäestäjiä ovat pianisti Antti Kujanpää, basisti Pekka Törmänen ja rumpali Hanne Pulli. Yhtyeen ääniä ovat Aili Ikonen, Elsa Klippel, Mirkka Liimatta, Marjaana Pakkanen ja Susanna Söder.
Aili Ikonen on kohoamassa soolovoicena esille Kvalda-yhtyeen ansiosta, mutta potentiaalia on koko porukalla, niin yhdessä kuin erikseen. Voices soi bändinä hienosti, ja vaikeuskerrointakin ohjelmistossa löytyy kylliksi. Tyylipisteet nousevat siis korkealle. Kaivattaisiin vain hieman lisää rohkeutta, taiteellista särmää ja omaperäisyyttä (näin täysin epämääräisesti ilmaistuna), niin Voices olisi valmis isommille estradeille.
Voicing-porukalle täytyy toivottaa tsemppihenkeä. Tapahtumalla on henkisiä eväitä kosolti, toivottavasti ensi vuonna uudestaan ja paremmalla (yleisö)menestyksellä!
