Voipa jo nimittää traditioksi sitä, kun Sibelius-Akatemian nuoret jazzsoittajat tulevat keväisin esittämään taitojaan East Coast Jazz Clubin maanantai-iltaan. Viimeksi oli paikalla Jukkis Uotilan valmentama ryhmä.
Tällä kertaa ryhmän liiderinä oli Riitta Paakki. Hän kertoi että tämä kuultu setti oli jo toisella esityskerralla viikon sisällä. Ensimmäinen kerta oli Sibelius-Akatemian tilaisuudessa Helsingissä. Rento, hyväntuulinen ja vapautunut tunnelma huokui tästä seitsemän hengen ryhmästä. Varmaan suurimmat onnistumispaineet olivat jo jääneet Helsinkiin. Nyt saattoi esiintyä jo rennommin, vapaammin ja onnistua.
Riitan kanssa jutellessa oli mielenkiintoista pohtia sitä mitä taitoa edistäviä asioita hän on voinut tuoda opiskelijoille. Opiskelijathan ovat käyneet tiheän seulan läpi tähän tilanteeseen.
Halukkaita opintoihin on aina enemmän kuin sisään pääsijöitä. Riitta sanoo että perussoittotaito on jo tullessa korkealla tasolla. Hänen mielestään kuitenkin oman instrumentin erikoisominaisuuksiin perehdytään syvällisemmin. Eräänlainen käsityöläisyyden opettaminen on tärkeässä osassa. Samoin tässä tapauksessa jazzperinteen avaaminen syventää osaamista.
Keskeinen oppimisalue on tottakai yhteissoiton omaksuminen erilaisissa kokoonpanoissa.
Oppimis- ja opettamistilaisuus on myös vuorovaikutteinen kokemus. Riitta selvästi pitää kysymyksestä mitä hän saa ohjatessaan nuoria soittajia. Vastaus on selkeä ja riemastuttava. Hän saa paljon myös itse ollessaan kontaktissa uusien nuorten soittajien kanssa. Uusia musiikillisia oivalluksia ja ideoita syntyy jatkuvasti opetuksen edetessä. Eikä sosiaalista puolta pidä väheksyä. Se on tärkeä elementti työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta. Opiskelijoiden motivaatio on hyvä.
Riittä kertoi myös että Sibelius akatemiassa jouduttiin suorittamaan arpajaiset siitä kuka pääsee soittokeikalle Ravintola Kairoon. Neljästä eri kokoonpanosta tällä Riitan liidaamalla ryhmällä oli arpaonnea ja pääsi siis keikalle.
Siis pääsi, ei joutunut, Riitta vielä korostaa. Suuri osa kokoonpanosta oli ensi kertaa Kotkassa saatikka Kairossa. Varmaan inspiroiva kokemus tulla asiantuntevan ja pitkän linjan klubiyleisön eteen.
Etenkin kun klubiyleisö mielellään ottaa kontaktia soittajiin esityksen tauolla ja esityksen jälkeen. Uteliaisuutta oli ilmassa puolin ja toisin.
Omia sävellyksiä
Bändin ohjelmisto sisälsi kaikkien seitsemän esiintyjän omia sävellyksiä. Näin yleisö sai kuullakseen erilaisia instrumentteja säveltäjien soolojen muodossa. Upean jylhä soundi saatiin aikaan eturivin vokaaliäänillä, klarinetilla ja alttosaksofonilla. Se oli hyvin leimallinen ja hieno kokemus.
Välillä Oona Mattssonin altto vaihtui huiluun. Cost in Spring -sävellys oli Oonan oma esitys. Hienot soolot värittivät tätä perinnetietoista sävellystä. Hieman saman henkinen Wind soi myös kauniisti. Sen säveltäjä oli laulusolisti tai ehkä oikeammin vokalisti Siina Suutarinen. Hän toimi myös bändin rentona spiikkerinä selkeästi artikuloiden. Oli ilo kuunnella Siinan ääntä.
Pianon näppäimillä soitti Sonja Kaipainen. Näin isolla bändillä soolojen määrä jää pakosta suhteellisen pieneksi. Mielellään olisi kuullut lisää. Olen varma että Sonjan soittoa tulemme vielä kuulemaan monta kertaa. Soiton vaivattomuus ja into oli korvin kuultavaa. Pianon etulevyn poisto oli kyllä must kuuluvuuden vuoksi. Kukahan saa napattua Sonjan bändiinsä?
Joonatan Henriksson klarinetissa oli myös mies paikallaan, epäilemättä hänen soittotaidolilaan on kysyntää vielä isoimmissakin kokoonpanoissa.
Rytmiryhmässä rumpali Henri Lintula ja basisti Oliver Karttunen jyskyttivät vakaat taustat koko bändille. Puoliakustinen Oliverin basso murisi oivallisesti. Varmaan hyvin säädetyt säätöpöydän balanssit auttoivat asiaa. Basso kuului selkeästi ja jäsennellysti. Tämä ei aina ole itsestään selvyys vaikka soittaja olisi kuinka mestarillinen, akustiikka saattaa tehdä tepposet. Nyt ei.
Eero Dunkel kitarassa toi mukaan myös hieman elekroniikkaa luuppaamalla omassa kappaleessaan Air kitaransa oheen hienon äänimaton taustoittamaan esitystä. Tämä antoi lisää bändin pääosin akustiseen äänimaailmaan.
Harvoin Kairon lavalla nähdään septettiä soittamassa, joten todella virkistävä kevätkokemus. Nyt kun monelle Kairo on korkattu niin voimme vain odotella että jatkoa seuraa myös kaakkoisessa Suomessa
East Coast Jazz Club
Ravintola Kairo, Kotka 28.4.2025
Siba 7
Siina Suutarinen, laulu
Joonatan Henriksson klarinetti
Oona Mattsson, alttosaksofoni, huilu
Eero Dunkel, kitara
Sonja Kaipainen, piano
Oliver Karttunen, basso
Henri Lintula, rummut
Ohjaaja Riitta Paakki
