Päivinen, Pepa & Miettola, Jussi: Hirttomiehiä työväenluokalle

200
lukukertaa
Layout by Antti Ollikainen.

2019 Finnish Explosions 007

1.Laula metsä laulus
2.Kur kur
3.Glace noir
4.Valta,voima ja kunnia
5.Monopol unessa
6.Menneitä koiria
7.Tervemenoa
8.Hirttomiehiä työväenluokalle

All songs by Päivinen & Miettola.

Pepa Päivinen (tenor saxophone, bass saxophone, flutes), Jussi Miettola (sound & arranging).

Conceived, recorded and executed during 2013-2018
Mixed by Jazz Kuramatto
Mastered by Teemu Sinkko

Arvio: 5 tähteä

 

UMOsta jokin aika sitten eläköityneellä saksofonisti Pepa Päivisellä duunia riittää. Liki yhtä aikaa on ilmestynyt kaksi aivan erilaista albumia, Ilmavoimien Big Bandin levyllinen Anssi Tikanmäen musiikkia ja yhdessä Jussi Miettolan kanssa pitemmän ajan kuluessa visioitu, rajusti nimetty Hirttomiehiä työväenluokalle. Yhteistä levyille on vain se, että ne suuntaavat kirkkaimman valokeilan yhteen maamme merkittävimmistä saksofonitaiteilijoista.

Jussi Miettolan kanssa Päivinen on tehnyt yhteistyötä jo kuutisen vuotta. Tähän mennessä levytetyt työt ovat menneet Päivisen ja Good Romans -duon piikkiin (siinä Miettolan kaverina on kitaristi Ilari Filander). Nyt konsepti on jälleen uusi: Päivisen huilujen, tenori- tai bassosaksofonin rinnalla, alla ja päällä, miten milloinkin, soi Miettolan ”nollista ja ykkösistä komputoima” äänimaisema. Hetkittäin levyllä voi kuulla myös useamman Päivisen soivan yhtä aikaa.

Miettola on rumpali, mutta tällä kertaa perkussioilla ei ole osuutta. Kun pulssi ei korostu lyömäsoittimien kautta, rytmi-ilme on hengittävä ja vapaa.

Levyn punaisin lanka on se jännite, joka vallitsee Miettolan akustis-elektronisen, biteiksi muuttuneen maailman ja Päivisen ”ihmisen äänen” välillä. Juuri sellaista Päivisen soitto on aina: syvästi tuntevaa, kommunikoivaa, lämmintä ja lähestyvää. Miettolan luoma maisema on milloin tämän hengen kanssa yhtä, milloin tietoisesti vieraannutettua, outoa ja erilaista, rosoista ja raakaa, uhkaavaakin.

Levyllä on useita superlyhyitä hahmotelmia, kuin alkusoittoja jollekin suuremmalle, toteutumattomalle. Kappaleet muodostavat hyvin vahvasti albumin ja kokonaisteoksen, joka on syytä kuunnella kerralla. Näin lyhyenlyhyet, vähän pitemmät lyhyet, keskimittaiset ja ne kaksi yli kuusiminuuttista sulautuvat yhdeksi vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Duon musiikillinen matka on jännittävä ja jäntevä, eikä minkäänlaista riehumista tarvita siihen että kuulija pakotetaan aistimaan kaksikon valtaisa piilevä voima.

Olisihan tätä toisenkin puolituntisen kuunnellut, nälkää jäi.