Hille, Sid: Ugetsu

763
lukukertaa
Photography & design by Maarit Kytöharju.

 

Moon
1.Rising
2.Dance
3.Hokkaido
4.Stillness

Rain
5.Lunatic
6.Eclipse
7.Moonstruck
8.Most precious gift
9.Stroll in the park

All music composed by Sid Hille, except 4 by Hille/Perko, 8 by Hille/Egecioglu and 9 by Hille/Viinikainen. All lyrics by Hille, Swedish translation (8) by Egecioglu.

Sid Hille (p, Rhodes, synt, theremin, melodica, kantele, perc, voice)

+ 4: Jukka Perko (sax)
+ 4: Virpi Taskila (voice)
+ 8: Anni Elif Egecioglu (voc)
+ 9: Teemu Viinikainen (g)

Produced by Sid Hille
Co-produced by Tipi Tuovinen
Recorded, mixed & mastered 2-5/2016 by Tipi Tuovinen at Studio Altaintie, Vantaa and Finnvox, Helsinki

Arvio: 4,5 tähteä

 

Ugetsu on Sid Hillen toinen äänimaisemalevytys. Ensimmäinen oli ONE vuodelta 2011, ja sen Hille toteutti yksin, kaikki soittimet soittaen. Myös Ugetsulla Hillestä on moneksi, mm. pianon, sähköpianon, thereminin, syntikoiden ja lyömäsoittimien parissa, mutta nyt mukana on myös vieraita.

Käypäläiset, saksofonisti Jukka Perko, kitaristi Teemu Viinikainen ja laulaja Anni Elif Egecioglu, tekevät kukin esiintymisen yhdellä kappaleella. Levyn puheosuuksista vastaa Hillen ohella Virpi Taskila.

Hillen keskeinen työtoveri on ollut levyn äänittänyt, miksannut ja masteroinut Tipi Tuovinen, jonka osallistuminen on oikeuttanut osa- tai aputuottajan titteliin asti.

Levy on rakennettu LP-logiikalla. Ugetsun suora käännös on ”Sade” (levyllä B-puoli) ja ”Kuu” (A-puoli).

Sade ja kuu ovat hyvinkin otollista materiaalia äänimaisemoinnille, mutta miksi japaniksi?

Lähtökohtana on japanilaisen Kenji Mizoguchin ohjaama mustavalkoinen elokuva Ugetsu monogatari vuodelta 1953. Etenkin lännessä elokuva lasketaan japanilaisen elokuvan klassikoiden joukkoon. Elokuvan kummitustarina pohjautuu 1700-luvulla vaikuttaneen Ueda Akinarin teokseen (kirjan tarinat puolestaan ovat kiinalaisten kauhutarinoiden mukaelmia, tietää Wikipedia).

Pitkä on näiden ideoiden tie ollut Saksasta Hollannin kautta suomalaistuneen Sid Hillen musiikin innoittajaksi! Toki suoria yhteyksiä asioiden välille ei tarvitse vetää, elokuvan tunteminen ei ole millään tavalla välttämätöntä, jotta Hillen musiikista voisi nauttia.

Draamallinen tai ainakin hyvin dramaattinen vaikutelma kattaa kuitenkin kokonaisuutta. Ehkä elokuvallinen yhteys sittenkin edesauttaa jännitteen pysymistä yllä kautta teoksen. Oli miten oli, Hillen visiot jakaa mielellään.

Jos äänimaisemista tulee mieleen staattisuus ja ennalta-arvattavuus, Hille pöläyttää komeasti näitä luutumia: musiikki ja tarina etenevät kaiken aikaa, eikä taakse katsota. Musiikki on maukkaasti elektroakustista, kumpaisenkin puolen ihanuuksia hyödyntävää.

Ja vieraat todellakin antavat panosta: Perkon sopraanosaksofoni soi upeasti valaistuna, Anni Elif Egecioglun kokeelliset tekniikat ja ihastuttava perussointi lumoavat ja Teemu Viinikaisen kitarointi säväyttää viemällä levyn yllättäen bluesikkaisiin tunnelmiin.

Ugetsu jättää vain 35 minuutin mitastaan huolimatta täyden olon. Tätä tulee saapuvan talven pimeydessä ja kylmyydessä pyöritettyä monet kerrat!