Nordic Trinity kunnioittaa Edward Vesalan musiikkia uudella levyllä

514
lukukertaa
Nordic Trinity

Saksofonisti Juhani Aaltosen, kitaristi Mikko Iivanaisen ja rumpali Klaus Suonsaaren trio Nordic Trinity on ollut yksi viime vuosien toimivimmista kokoonpanoista. Levyt Wonders Never Cease (2006) ja Eternal Echoes (2007) tekivät vaikutuksen muusikoiden omilla, melodiseen free jazziin suuntautuvilla kappaleilla. Seuraavassa haastattelussa Mikko Iivanainen kertoo tasokkaasta uutuuslevystä Nordic Trinity Plays the Music of Edward Vesala, joka nimensä mukaisesti koostuu mestarirumpali Edward Vesalan sävellysten tulkinnoista.

– Idea Vesala-tribuuttilevystä tuli alun perin Klaus Suonsaarelta. Ajatuksena oli tehdä kunniaa Vesalan sävellyksille ottamalla ne omiksemme tekemällä niistä omia tulkintojamme. Uskon, että musiikin kunnioitus kuuluu soitossamme. Idea ei ollut missään vaiheessa edes vähissä määrin kuulostaa Vesalan bändiltä, koska kokoonpanomme on täysin erilainen.

Mikä oli haastavinta Vesalan teosten tulkinnassa?

– Lähdimme aina melodiasta liikkeelle ja mietimme, miten voisimme lähestyä teemaa omalla tavallamme, kuitenkin niin, että siinä olisi niin sanotusti ”oikeanlainen” moodi eli meille luonteva tapa soittaa. Tässä nimenomaan oli suurin haaste, ja se selvisi ainoastaan soittamalla kappaleita keikoilla. Toki treenasimme teemat yhdessä ja mietimme tietyt peruslähestymistavat kappaleisiin, mutta vasta keikoilla ne alkoivat saada tuulta siipien alle. Sitten kun moodi-asiat kappaleissa alkoivat löytyä, saatoimme lähteä pitkillekin improvisointiosuuksille niin, että soitossa oli selkeä punainen lanka suhteessa teemaan. Raidat on äänitetty kahdessa päivässä.

Kuinka paljon esituotantoa nopea levytystahti vaati?

– Meillä oli syyskuussa 2010 1z0-051 kuusi keikkaa. Muistaakseni soitimme niistä viisi lähes perättäisinä päivinä juuri ennen studioon menoa Nuo keikat olivat aivan ratkaisevan tärkeitä, kun studioaika oli niin lyhyt. Aikaisemmatkin levymme olemme äänittäneet kahdessa päivässä, mutta nyt kun oli kyseessä Vesalan sävellykset, niin keikat ennen studiota olivat kuin taivaan lahja.

Miten tarkat laput levyllä olevista sävellyksistä Nordic Trinityllä oli käytettävissään?

– Sain Iro Haarlalta nuotteja Vesalan kappaleisiin. Joitain nuotteja pystyi käyttämään suoraan, kun taas joitain teemoja jouduin kuuntelemaan levyltä, kun nuotti ei vastannutkaan levytettyä versiota. Kuuntelin kaikki Vesalan levyt läpi ja mietin samalla, mistä kappaleista voisimme tehdä oman version. Sitten kokoonnuimme yhdessä treenaamaan, ja soittamallahan tuollaiset asiat lopulta selvisivät.

Tuottiko Together-kappaleen soolon soittaminen yhtään paineita? Monille Vesalan musiikkiin vihkiytyneille tulee nimittäin varmasti mieleen Raoul Björkenheimin kitaran mahtava ulvonta Lumi-levyn lopussa. Kitarassa on myös aikamoinen sustain. Miten sait sen aikaan ilman feedbackia?

– Itse asiassa en ajatellut mitään paineita suhteessa levytettyihin versioihin, oli kyseessä sitten Together tai joku muu kappale, koska me päätimme alusta alkaen tehdä ne omalla tavallamme. Vesalan alkuperäislevytykset ovat aivan huikeita sävellyksellisesti, sovituksellisesti ja soitannollisesti. Jos paineita olisi vertailun kautta ruvennut miettimään, niin todennäköisesti olisi mennyt pupu pöksyyn ja koko levy olisi jäänyt tekemättä. Tuo sustain Togetherissä on Ebow-efektistä peräisin.

Levyllä on kaksi laulettua raitaa, joissa on mukana Johanna Iivanainen.

– Tahdon laulaa ja Lapsellein ovat todella kauniita. Johanna oli aiemmin esittänyt niitä UMOn kanssa, joten kappaleitten valinta oli luontevaa ja ne tuovat levylle oman hienon lisänsä.

Viimeinen kysymys menee hieman asian vierestä, mutta minä en ole ainut, jota tämä seikka kiinnostaa: Aiotko mahdollisesti vielä joskus esittää 90-luvulla Free Controlin ohjelmistoon kuulunutta Purgatorium-sävellystä livenä?

– Purgatorium-kappaletta en ole ajatellut sen enempi soittaa kuin olla soittamattakaan. Free Control -bändin hiivuttua olen halunnut tehdä ja soittaa uusia sävellyksiä, mutta mikä ettei joku päivä Purgatoriumin voisi soittaa sopivassa yhteydessä.

– Lopuksi vielä voisin mainita, että Junnun pitkä yhteinen historia Eetun kanssa oli tämän levyn suhteen erittäin merkityksellinen. Vaikka me soitimme kappaleet omalla tavallamme, niin silti sieltä kuuluu sitä musiikin henkeä ja fiilistä, jota Vesalalla oli. Ainakin näin itse koen.

Junnu puhui keikkareissuilla paljon siitä, kuinka he vuosikausia kahdestaan Eetun kanssa treenasivat erilaisia ”moodeja”, eli esimerkiksi balladi tai nopea – ei valmiita kappaleita vaan fiiliksiä, jotka kantavat improvisoidessa.

Haastattelu: Jussi Huolman.