Selma Savolainen & Eero Tikkanen
Erotika-001
Selma Savolainen (laulu), Eero Tikkanen (kontrabasso).
Äänitys Merihaka 1/2025: Eero Tikkanen
Miksaus ja masterointi: Tommi Vainikainen
C-kasetin vihkosesta ei löydy kappaletietoja, informaationa vain ”Kokonaiskesto: 30 mins per puoli”. Tuosta voi jo päätellä, että nyt ollaan improvisoiden musiikin äärellä, musiikin, jossa matkan tekeminen on tärkeämpää kuin päämäärän asettaminen.
Minulla on ollut onni kokea tämä duo elävänä konsertissa, ja se olikin kokemus, joka ei näinä jäljellä olevina vuosina pääse unohtumaan.
Musiikkia voisi väittää ”kokeelliseksi”, etenkin Savolaisen pelkäämättömän heittäytymisen osalta, siinä kun ihmisääntä rääkätään ajoittain rankastikin. Laulaminen on vain yksi elementti (ja seassa on vain pari laulukappaleeksi tunnistettavaa jaksoa), yhtä valideja ihmisäänen tuottamisen tapoja ovat huokailu, ähkiminen, korina, mörinä, narina, kirkuminen ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan.
Kuulostaako pahalta? Saattaa kuulostaa ennalta, mutta oikeasti kuultuna ei todellakaan. Nyt jos koskaan kannattaa pitää korvat auki, ja sukeltaa duon ihmeelliseen äänimaailmaan.
Kyllin ei voi korostaa sitä, että kaikki kuultava ihmeellisyys on tuotettu luontaisilla menetelmillä, vain ihmisäänen ja yhden akustisen soittimen voimin.
Konventionaalisessa mielessä melodisuus on useimmiten kaukanapoissa, säveltasohyppelyt saattavat olla melkoisen villejä. Melodiaa olennaisempi on affekti.
Ja koskapa laulaminen on näin huomiotaherättävän epäkonventionaalista, huomio kiinnittyy luonnollisesti ensi kuulemalla juuri siihen. Pikku hiljaa valkenee kuitenkin duon tasavertaisuus: pelottoman Savolaisen vierellä Eero Tikkasen basso on tärkeä maadoittava, mutta samalla aivan tasavertaisesti luova voima.
Seikkailullahan tässä ollaan, ja siksipä tunnin matka kuluu vauhdilla, ihmetellessä että mitä ne voivatkaan seuraavaksi keksiä. Ja samalla tässä ihmeellisessä sointikylvyssä ja vaihtelevien tunnelmien vyöryssä kypsyy käsitys kokonaisuudesta.
Vaikka matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, tunsin sittenkin päässeeni lopulta perille, vieläpä jonnekin todella hyvään paikkaan.
