2016 Verdeaudio Oy VERDE-015
1.Kryssata
2.Kruununmöljä
3.Spriitanko
4.Takilas
5.Klyyvari
6.Hunsvotti
7.Vantti
8.Knaapi
9.Luuvartti
10.Hiivata
11.Liikki
Muusikot: Mika Rintala, Otto Donner, Rauno Nieminen, Esa Santonen, Janne Tuomi, Tapani Varis, Jyrki Laiho, Seppo Istukaissaari.
Recorded at Jomalvik 2010-2013
Mixed and mastered by Mika Rintala at Cat Eyes Studio, Nokia, 2010-2015
Tällä levyllä on kaksi päähenkilöä. Ensin on tietysti Otto Donner, joka oli muusikkona ja monialaisena musiikkivaikuttajana varmasti yksi tärkeimmistä rytmimusiikin ja taidemusiikin välisen sillan rakentajista Suomessa. Toinen päähenkilö on Mika Rintala, joka tutustui Donneriin 2000-luvun alussa ja teki sitten monenlaista yhteistyötä hänen kanssaan. Vuonna 2009 Donnerin 70-vuotispäivien jälkeen alkoi kehkeytyä ajatus äänittää Verde-musiikkia Oton luona Jomalvikissä, ja Rintala sai koota soittajiston tähän projektiin. Äänityksiä tehtiin lopulta välillä 2010-2013, ja mukana olivat Donnerin ja Rintalan ohella Seppo Istukaissaari, Sami Kukka, Jyrki Laiho, Rauno Nieminen, Tapani Varis ja Janne Tuomi.
Luomisen vapaus oli keskeinen lähtökohta: etukäteen ei sovittu mitään musiikin kulusta. Kaikki muusikot saivat käyttää mitä tahansa käteen sattuvaa soitinta, esimerkiksi Donner viihtyi flyygelin takana, kokeili välillä torvia ja lauleskelikin hieman. Ja kun kaikki on improvisaatiota, musiikki oli kerralla purkissa eikä soitteisiin enää palattu.
Verden Otto-levy on koostettu kolmesta sessiosta, ja mainittakoon että myös Donner ehti kuunnella materiaalin ennen kuolemaansa kesäkuussa 2013. Lopullisen muotoonsa levy asettui pari vuotta myöhemmin.
Verden soitteissa on leppoisa ja rauhaisa ilmapiiri, kukin jakso eli ”kappale” pidetään ehyenä, takerrutaan yleensä yhteen moodiin ja tunnelmaan, äkkivääriä käännöksiä ja keikauksia ei harrasteta. Yksinkertaisuuden ihanne on voimissaan, esimerkiksi vaikkapa Klyyvarin piano-osuuksissa ei montaa säveltä tarvita. Vaivutaan, vaivutetaan, ehkä jopa meditoidaankin.
Musiikin kiehtovuus syntyy varmasti suureksi osaksi siitä, että soittajat tulevat niin monenlaisista ympyröistä: on jazz-taustaa, taidemusiikillisia pyrintöjä, sekä vanhan että uuden kansanmusiikin tekijöitä, avantgardisteja ja underground-tyyppejä, konemusiikin osaamista. Soittajien ohella myös Jomalvik tulee liki aaltojen ja lintujen äänin.
Vaikka yksittäiset soitteet saattavat olla liikkeissään minimalistisia, musiikillinen kommunikointi vähä- ja harvapuheista, albumin kokonaisuudesta tulee rikas ja vaikuttava kokonaisuus. Yhtä tärkeää kuin se mitä sanotaan, on se, mitä ei sanota, tauossa ja hiljaaolossa on voimaa.
Tämä levy ei sovi ollenkaan sellaiselle, jolle musiikki on suorittamista. Mutta jos jokainen musiikinkuuntelusessio on sinulle matka ja elämys, tässä on tarjolla mieleenpainuva elämysmatka Tammisaareen Jomalvikin rannoille.
Ai että onko musiikki jazzia, etnoa vai taidemusiikkia? On se vähän kaikkea, muttei leimallisesti mitään erityistä lajia. Se on improvisaatiota, vapaata musiikillisen mielen liikettä, yhdessätuumailua, ihmisen ja luonnon vuoropuheluakin.
